Varhaisdynastinen kausi 3150–2686 eaa.
Vanha valtakunta 2686–2181 eaa.
Ensimmäinen välikausi 2181–2055 eaa.
Keskivaltakunta 2055–1650 eaa.
Toinen välikausi 1650–1550 eaa.
Uusi valtakunta 1550–1069 eaa.
Kolmas välikausi 664–332 eaa.
Myöhäiskausi 664–332 eaa.
Egyptin historia Persian vallan alla
Ptolemaiosten valtakunta 332–30 eaa.
Aegyptus 30 eaa.–641 jaa.
Sassanidien Egypti 619–629
Rashidun-kalifaatti 641–661
Umaijadikalifaatti 661–750
Abbasidikalifaatti 750–935
Tulunidit 868–905
Ikhshididit 935–969
Fatimidit 969–1171
Aijubidit 1171–1250
Mamelukkien sulttaanikunta 1250–1517
Egyptin eyalet 1517–1867
Ranskan miehitys 1798–1801
Muhammad Alin dynastia 1805–1953
Egyptin kediivikunta 1867–1914
Britannian valta Egyptissä 1882–1922
Egyptin sulttaanikunta 1914–1922
Egyptin kuningaskunta 1922–1953
Egyptin tasavalta 1953–1958
Yhdistynyt arabitasavalta 1958–1961/1971
Egyptin arabitasavalta 1971–
Muhammad Alin dynastia on suku, joka hallitsi Egyptiä ja Sudania vuosina 1805–1953, aluksi Ottomaanien valtakunnan alaisina käskynhaltijoina (wali), vuosina 1867–1914 Turkin sulttaanin tunnustamina kediiveinä, 1914–1922 Britannian siirtomaavallan alaisina sulttaaneina ja vuodesta 1922 itsenäisen Egyptin kuninkaina. Suku tunnetaan myös kediivien dynastiana, koska se käytti pitkään kediivin arvonimeä.
Dynastian perusti albaanitaustainen Ottomaanien armeijan kenraali Muhammad Ali, joka otti Egyptin valtaansa ja sai vuonna 1805 sulttaanilta tunnustuksen asemalleen Egyptin käskynhaltijana. Hän myös otti käyttöön kediivin arvon, jota hänen seuraajansa käyttivät, mutta sulttaani tunnusti sen vasta vuonna 1867. Egypti kuului nimellisesti Ottomaanien valtakuntaan vuoteen 1914 asti, mutta käytännössä se oli vuonna 1882 tapahtuneesta miehityksestä alkaen osa Brittiläistä imperiumia. Britannian sotajoukot jäivät maahan senkin jälkeen, kun Britannia tunnusti Egyptin itsenäisyyden vuonna 1922. Muhammad Alin dynastian valta päättyi käytännössä heinäkuussa 1952 toteutettuun sotilasvallankaappaukseen, joskin vallan ottanut sotilasjohto julisti Egyptin muodollisesti tasavallaksi vasta vuotta myöhemmin. Suvun viimeinen hallitsija Fuad II asuu nykyään maanpaossa Sveitsissä.
Muita merkittäviä sukuun kuuluneita ovat olleet Ottomaanien valtakunnan suurvisiirinä 1913–1917 toiminut Said Halim pašša ja Iranin šaahitar Fawzia Shirin.