Muinaisgutniska

Muinaisgutniska oli pohjoisgermaaninen kieli, jota puhuttiin Gotlannissa.^[1] Sillä on huomattavia eroja muinaislänsinorjaan ja muinaisitänorjaan, minkä vuoksi sitä pidetään omana haaranaan. Modernia gutniskaa puhutaan nykyään vielä joissakin Gotlannin osissa ja viereisellä Fårön saarella, mutta se on hyvin kaukana muinaisgutniskasta ja lähempänä nykyruotsia.

Tutkijat, kuten Elias Wessén ja Dietrich Hofmann, ovat ehdottaneet muinaisgutniskan olevan läheisesti sukua gootin kielelle.^[2] Kanta gut on yhteydessä goottiin, ja molemmissa kielissä lampaita ja karitsoja kutsuttiin sanalla lamb.

Muinaisnorjalainen diftongi au (esim. auga "silmä") säilyi muinaisgutniskassa ja muinaislänsinorjassa, mutta muinaisitänorjassa se vaihtui - muutamaa murretta lukuun ottamatta - monoftongiin ø. Samoin diftongi ai sanassa bain (luu) jäi muinaisgutniskaan, mutta muuttui muotoon ei (bein) muinaislänsinorjassa, ja muotoon é (bén) muinaisitänorjassa. Kun muinaislänsinorjassa oli diftongi ey ja muinaisitänorjassa monoftongi ø, muinaisgutniskassa oli oy.

Muinaisgutniska tunnetaan parhaiten Gutasaagasta 1200-luvulta.

1. ↑ Hammarström, Harald; Forkel, Robert; Haspelmath, Martin, eds. (2017). "Archaic Gutnish". Glottolog 3.0. Jena, Germany: Max Planck Institute for the Science of Human History.
2. ↑ Wessén, Elias (1969), Nordiska folkstammar och folknamn : en översikt, "Fornvännen", s. 14-36.