Back Анен бызшәа Abkhazian Nenzische Sprache ALS لغات النينيتس Arabic Idioma nenezo AST Nenes dili Azerbaijani Nencu kalba BAT-SMG Ненецкая мова Byelorussian Ненецкая мова BE-X-OLD Ненецки език Bulgarian নেনেৎস ভাষাসমূহ Bengali/Bangla
| Nenetsi | |
|---|---|
| Oma nimi | ненэцяʼ вада |
| Muu nimi | jurakki, jurakkisamojedi |
| Tiedot | |
| Alue | Nenetsia, Jamalin Nenetsia, Taimyr |
| Virallinen kieli | Nenetsia |
| Puhujia | 31 000 |
| Sija | ei 100 suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | kyrillinen |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | uralilaiset kielet |
| Kieliryhmä |
samojedikielet pohjoissamojedikielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | - |
| ISO 639-2 | mis (luokittelemattomat kielet) |
| ISO 639-3 | yrk |
Nenetsi (jurakki, jurakkisamojedi) on uralilainen kieli, jota puhuvat nenetsit. Se kuuluu samojedikielten pohjoissamojedilaiseen ryhmään[1]. Muita pohjoissamojedilaisia kieliä ovat enetsi, juratsi ja nganasani[1].
Nenetsiä puhui vuoden 1989 tilaston mukaan 27 273 ihmistä, joista 26 730 puhujalla se oli äidinkieli ja 543 puhujalla toinen kieli. Vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan nenetsin taitoisia oli yhteensä 31 311. Tässä luvussa ovat sekä ensimmäisenä että toisena kielenä nenetsiä puhuvat.lähde?Kaikkiaan etnisiä nenetsejä on noin 44 000.[2]
Nenetsiä puhutaan pääasiassa Pohjois-Venäjällä Nenetsiassa, Jamalin Nenetsiassa, Taimyrissa sekä Kuolan niemimaan itäosassa. Kieli jakautuu tundra- ja metsänenetsiin. Muotojen keskinäinen ymmärrettävyys ei ole suurta. Nykyisin näitä pidetään kahtena eri kielenä, koska niiden keskinäiset erot ovat niin suuret[2]. Metsänenetsillä on vain noin 700 puhujaa, eikä sillä ole kirjakieltä[2].
Nenetsin kirjakieli pohjaa siis tundranenetsiin. Ensimmäinen nenetsinkielinen aapinen ilmestyi vuonna 1895[2]. Ensimmäinen nenetsinkielinen runoilija oli Tyko Vylko, joka kirjoitti ensimmäiset runonsa vuosina 1913–1914[3]. Varsinainen turndranenetsiin pohjautuva kirjakieli luotiin kuitenkin vasta 1930-luvulla[2]. Nenetsiksi ilmestyy jonkin verran sanomalehtiä, radio-ohjelmia, lastenkirjoja, oppikirjoja sekä kaunokirjallisuutta[2].