| |||||
Yleistä | |||||
Nimi | neptunium | ||||
Tunnus | Np | ||||
Järjestysluku | 93 | ||||
Luokka | aktinoidi | ||||
Lohko | f-lohko | ||||
Ryhmä | - | ||||
Jakso | 7 | ||||
Tiheys | 20,45[1] · 103 kg/m3 | ||||
Väri | hopeisen metallinen | ||||
Löytövuosi, löytäjä | 1940, Edwin McMillan ja Philip H. Abelson | ||||
Atomiominaisuudet | |||||
Atomipaino (Ar) | (237) | ||||
Atomisäde, mitattu (laskennallinen) | 155[2] pm | ||||
Kovalenttisäde | 190[2] pm | ||||
Van der Waalsin säde | 221[2] pm | ||||
Orbitaalirakenne | [Rn] 5f4 6d1 7s2 | ||||
Elektroneja elektronikuorilla | 2, 8, 18, 32, 22, 9, 2 | ||||
Hapetusluvut | +VI, +V, +IV, +III | ||||
Kiderakenne | ortorombinen, kuutiollinen tai tetragonaalinen | ||||
Fysikaaliset ominaisuudet | |||||
Olomuoto | kiinteä | ||||
Sulamispiste | 913 K (640[3] °C) | ||||
Kiehumispiste | 4 175 K (3 902[3] °C) | ||||
Moolitilavuus | 11,59[3] · 10−3 m3/mol | ||||
Höyrystymislämpö | 335[1] kJ/mol | ||||
Sulamislämpö | 10[1] kJ/mol | ||||
Muuta | |||||
Elektronegatiivisuus | 1,36[1] (Paulingin asteikko) | ||||
Ominaislämpökapasiteetti | luotettavaa dataa ei saatavissa kJ/(kg K) | ||||
Sähkönjohtavuus | 8,3 · 105[1] S/m | ||||
Lämmönjohtavuus | 6[1] W/(m·K) | ||||
Tiedot normaalilämpötilassa ja -paineessa |
Neptunium (lat. neptunium) on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Np, järjestysluku 93 ja CAS-numero 7439-99-8. Neptunium kuuluu aktinoideihin ja on ensimmäinen transuraani. Se sijaitsee jaksollisessa järjestelmässä uraanin jälkeen ja ennen plutoniumia. Neptuniumin pysyvintä isotooppia Np-237:ää muodostuu ydinreaktioissa. Alkuaineen moolimassa on 237 u. Se on hopeanhohtoinen metalli ja sen tiheys on likipitäen 20 000 kg/m³. Neptunium on nimetty planeetta Neptunuksen mukaan ja se löydettiin 1940 pommitettaessa uraania neutroneilla. Neptuniumia on käytetty lähinnä mittalaitteissa.