Back New Morning Czech New Morning (Bob-Dylan-Album) German New Morning English New Morning Spanish New Morning (album) French New Morning Italian 新しい夜明け Japanese New Morning Georgian New Morning Korean New Morning Dutch
 |
Tämän artikkelin tai sen osan kieliasua on pyydetty parannettavaksi. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin kieliasua. |
| New Morning Bob Dylan | ||
|---|---|---|
| ||
| Studioalbumin tiedot | ||
| Äänitetty | kesä-syyskuussa 1970 Studiot E ja B Columbia Studio Building 49 East 52nd Street New York[1][2] | |
| Julkaistu | 19. lokakuuta 1970 | |
| Tyylilaji | folk rock, country rock, country | |
| Kesto | 35.21 | |
| Levy-yhtiö | Columbia | |
| Listasijoitukset | ||
|
| ||
| Bob Dylanin muut julkaisut | ||
| Self Portrait 1970 |
New Morning 1970 |
Bob Dylan’s Greatest Hits Vol. II 1971 |
New Morning on yhdysvaltalaisen laulaja-lauluntekijä Bob Dylanin 11. studioalbumi. Se julkaistiin 19. lokakuuta 1970.
New Morning julkaistiin vain neljä kuukautta kriitikoiden mielipiteitä jakaneen Self Portrait -albumin jälkeen. Lyhyempi New Morning sai paljon lämpimämmän vastaanoton niin faneilta kuin kriitikoiltakin. Dylanin tuttu nasaalinen ääni teki albumilla paluun. Vaikka hänellä oli hieman nasaalinen sävy äänessään ”Alberta #1” -kappaleessa Self Potraitilla, New Morning oli ensimmäinen kokonainen albumi Dylanin tutulla äänellä sitten John Wesley Hardingin vuonna 1967; Dylan oli käyttänyt country-tyyppistä sävyä äänessään sen julkaisusta lähtien. Jälkeenpäin ajateltuna albumia pidetään yhtenä Dylanin vähäsuosioisista julkaisuista, etenkin vuonna 1975 julkaistun Blood of the Tracksin jälkeen, jota usein pidetään hänen tosiasiallisena pinnallepaluuna.
Albumi saavutti seitsemännen listasijoituksen Yhdysvalloissa myyden nopeasti kultaa sekä oli Dylanin kuudes ja viimeinen ensimmäisen sijan saavuttanut albumi Yhdistyneessä kuningaskunnassa[3] aina vuonna 2009 julkaistuun Together Through Life -albumiin asti. Albumin menestynein kappale myyntimääriä katsoessa on todennäköisesti ”If Not for You”, jonka myös George Harrison nauhoitti. Harrison oli soittanut kitaraa eräällä kappaleen versiolla, jota ei kuitenkaan julkaistu kuin vasta vuonna 1991 albumilla Bootleg Series Volume 2. Se oli myös kansainvälinen menestys Olivia Newton-Johnille vuonna 1971. Myös Bryan Ferry sisällytti kappaleen Dylanesque-albumilleen.
- ↑ Clinton Heilin: Bob Dylan: The Recording Sessions 1960-94, s. 84. St. Martin’s Press, 1997. ISBN 0312150679 Google Books Viitattu 27.11.2016. (englanniksi)
- ↑ Olof Bjorner: Still on the Road: 1970 Recording sessions bjorner.com. Viitattu 27.11.2016.
- ↑ a b Number 1 Albums – 1970s Official UK Charts Co. Web Archive 9.2.2008.(englanniksi)