Stereokemiassa Newman-projektio on molekyylien kolmiulotteisen rakenteen esittämiseen käytetty tapa.[1] Projektiolla esitään usein erityisesti alkaanien jonkin yksöissidoksen kiertymistä, ja tapaa, jolla sidoksen hiilten kemialliset ryhmät asettuvat suhteessa toisiinsa. Projektiota voidaan siten käyttää konformaatioiden ja konformeerien esittämiseen.
Esitystavan keksi yhdysvaltalainen kemisti Melvin Spencer Newman 1952 korvaamaan joissain tapauksissa Fischerin projektio, joka sopii joidenkin molekyylien stereokemian esitystapoihin, mutta ei konformaatioiden.[2][3]
<ref>
-elementti; viitettä :0
ei löytynyt