Nitrometaani | |
---|---|
![]() |
|
![]() |
|
Tunnisteet | |
IUPAC-nimi | Nitrometaani |
CAS-numero | |
PubChem CID | |
SMILES | C[N+](=O)[O-] |
Ominaisuudet | |
Molekyylikaava | CH3NO2 |
Moolimassa | 61,04 g/mol |
Ulkomuoto | väritön neste |
Sulamispiste | −29 °C |
Kiehumispiste | 101 °C |
Tiheys | 1,1371 g/cm3 |
Liukoisuus veteen | veteen n. 10 g/100 ml |
Nitrometaani (nitrokarboli) on normaaliolosuhteissa olomuodoltaan väritön neste, jonka kemiallinen kaava on CH3NO2, moolimassa 61,04 g/mol, sulamispiste −29 °C, kiehumispiste 101 °C, suhteellinen tiheys 1,14 (vedellä 1), höyrynpaine 20 °C:ssa 3,7 kPa, suhteellinen höyryn tiheys (ilma=1) 2,1, leimahduspiste 35 °C c.c., itsesyttymislämpötila 417 °C, syttymisrajat (tilavuusprosenttia ilmassa) 7,3–63 ja CAS-numero 75-52-5. Nitrometaani on vesiliukoinen.
Typpiatomilla on nitrometaanissa positiivinen osittaisvaraus ja se muodostaa poikkeuksellisesti neljä kovalenttista sidosta. Typpiatomin voidaan katsoa menettäneen elektronin, jolloin sen elektronirakenne muistuttaa hiilen elektronirakennetta. Toiselle happiatomieista puolestaan merkitään negatiivinen osittaisvaraus ja sidos vain yksinkertaisella kovalenttisella sidoksella.
Nitrometaani on happiatomiensa suhteen resonanssihybridi. [1] Ei ole olennaista, kumpaan happiatomiin merkitään yksinkertainen sidos ja osittaisvaraus, sillä molemmat muodot ovat itsessään vääriä. Kummankin typestä happeen johtavan sidoksen pituus on sama 122 pm, joka on puolessa välissä N–O (130 pm) ja N=O (116 pm) -sidoksia. Nitrometaanilla on yksi muuttumaton rakennemuoto, jolla on molempien resonanssimuotojen piirteitä. Tällaisen muodon tarkka mallintaminen Kékulen viivasidostekniikalla on kuitenkin mahdotonta.