Nivelreuma

Nivelreuma (arthritis rheumatoides) on tulehduksellinen reumasairaus. Sitä sairastaa suomalaisista noin 0,8 %^[1]. Reumasairauksia on myös monta muuta, kuten nivelpsoriasis ja systeemiset sidekudossairaudet ja selkärankareuma. Perintötekijä HLA-B27 altistaa selkärankareumalle ja tautia esiintyy tavallista enemmän esimerkiksi Yhdysvaltojen alkuperäisväestöllä^[2].

Nivelreuman tärkeä piirre on niveltulehdus. Sairaus on yleisempi naisilla kuin miehillä. Myös lapset voivat sairastaa nivelreumaa.

Nivelreuman selkeää syytä ei ole vielä saatu selville, mutta yhdeksi taustatekijäksi on esitetty limakalvoilla suolistossa, ikenissä ja keuhkoputkissa, tapahtuvaa arginiinin sitrullinaatiota, mikä johtaa nivelreumalle tyypillisten sitruliinipeptidivasta-aineiden (CCPAb) muodostukseen^[3]. MHC:n alleelit HLA-DRB1 ja HLA-DPB1 ovat merkittävimmät geneettiset altistajat nivelreumalle. HLA:han liittymättömiä nivelreumalle altistavia geenejä ovat esimerkiksi sitrullinaatioon liittyvät PTPN22 ja PADI4, interleukiinituotantoon liittyvä ILR-6 ja inflammaatioreaktiota kiihdyttävät STAT4- ja TRAF1/C5-geenit^[4][5][6]. Ympäristöllisistä altisteista tärkein on tupakointi, mikä käsittää noin 20–30 % ympäristöllisistä riskitekijöistä. Ravinnollisista tekijöistä alhaisen D-vitamiinin saannin on osoitettu olevan yhteydessä lisääntyneeseen riskiin. Omega-3 rasvahappojen on taas osoitettu alentavan nivelreuman vasta-aineiden ilmenemistä ja vähentävän taudin tulehduksellista aktiivisuutta. 2/3 nivelreumasta kärsivistä potilaista on naisia, joten sukupuoli on myös tärkeä riskitekijä, vaikka sen tarkkaa syytä ei ole kyetty osoittamaan. Erillisiksi riskitekijöiksi naisilla on kuitenkin tunnistettu esimerkiksi PCOS, pre-eklampsia ja varhainen menopaussi.^[5]

Nivelreuma lukeutuu niin sanottuihin autoimmuunisairauksiin, missä kehon oma immuunijärjestelmä on kääntynyt osittain omaa elimistöä vastaan ja aiheuttaa liiallista tulehdusta ennen kaikkea nivelissä. Niveltulehduksessa tulehdussolujen erittämät aineet vaurioittavat nivelkalvoa. Reaktio aiheuttaa nivelkalvon tulehduksen, jonka seurauksena nivelen synoviakudos lisääntyy. Jos tulehdus jatkuu pitkään hoitamattomana, nivelen rusto rappeutuu ja sen alla olevaan luuhun muodostuu eroosiota. Nivelreuma kehittyy yleensä hitaasti, mutta sairaus voi myös alkaa äkillisesti, jolloin useat nivelet turpoavat yhtäaikaisesti. Verestä mitattaessa tulehdusarvot voivat olla hyvin korkeat tai normaalit. Reuman ensioireina voi olla nivelten, etenkin sormien ja varpaiden aamujäykkyys, arkuus ja turvotus. Nivelreumaan voi liittyä yleiskunnon laskua, väsymystä, ruokahaluttomuutta ja lievää kuumeilua. Kortisonipistoksia annetaan tulehtuneisiin niveliin jokaisen kontrollikäynnin yhteydessä nykyisten nivelreuman hoitopolkujen mukaan. Fysioterapeutin tavoitteena on parantaa ja ylläpitää nivelten liikkuvuutta ja toimintakykyä. Kestävyysliikunta parantaa aineenvaihduntaa ja verenkiertoa.

1. ↑ Määritä nimeke! www.duodecimlehti.fi. Viitattu 13.1.2021.
2. ↑ Tanner S, et al Arthritis Rheumatol 2019;doi:10 1002/art 40880 April 2, 2019: Inflammatory arthritis highly prevalent in relatives of indigenous patients with RA www.healio.com. Viitattu 22.3.2020. (englanniksi)
3. ↑ Josef S. Smolen, Daniel Aletaha, Iain B. McInnes: Rheumatoid arthritis. The Lancet, 22.10.2016, nro 10055, s. 2023–2038. doi:10.1016/S0140-6736(16)30173-8 ISSN 0140-6736 Artikkelin verkkoversio. (englanti)
4. ↑ Tobias C. Messemaker, Tom W. Huizinga, Fina Kurreeman: Immunogenetics of rheumatoid arthritis: Understanding functional implications. Journal of Autoimmunity, 2015-11, nro 64, s. 74–81. PubMed:26215034 doi:10.1016/j.jaut.2015.07.007 ISSN 1095-9157 Artikkelin verkkoversio.
5. ↑ ^{a b} Kevin D. Deane, M. Kristen Demoruelle, Lindsay B. Kelmenson, Kristine A. Kuhn, Jill M. Norris, V. Michael Holers: Genetic and environmental risk factors for rheumatoid arthritis. Best practice & research. Clinical rheumatology, 2017-2, nro 1, s. 3–18. PubMed:29221595 doi:10.1016/j.berh.2017.08.003 ISSN 1521-6942 Artikkelin verkkoversio.
6. ↑ Júlia Kurkó, Timea Besenyei, Judit Laki, Tibor T. Glant, Katalin Mikecz, Zoltán Szekanecz: Genetics of Rheumatoid Arthritis — A Comprehensive Review. Clinical reviews in allergy & immunology, 2013-10, nro 2, s. 170–179. PubMed:23288628 doi:10.1007/s12016-012-8346-7 ISSN 1080-0549 Artikkelin verkkoversio.