Back Nobelium Afrikaans ኖብሊየም Amharic नॉबेलियम ANP نوبليوم Arabic نوبيليوم ARY نوبليوم ARZ Nobeliu AST Nobelium Azerbaijani Нобелий Bashkir Nobélium BAN
| |||||
| Yleistä | |||||
| Nimi | Nobelium | ||||
| Tunnus | No | ||||
| Järjestysluku | 102 | ||||
| Luokka | aktinoidi | ||||
| Lohko | f-lohko | ||||
| Ryhmä | - | ||||
| Jakso | 7 | ||||
| Väri | luultavasti hopeanvalkoinen tai metallinharmaa | ||||
| Löytövuosi | 1957 | ||||
| Atomiominaisuudet | |||||
| Atomipaino (Ar) | (259) | ||||
| Atomisäde, mitattu (laskennallinen) | 285 pm | ||||
| Orbitaalirakenne | [Rn] 5f147s2 | ||||
| Elektroneja elektronikuorilla | 2, 8, 18, 32, 32, 8, 2 | ||||
| Hapetusluvut | +3, +2 | ||||
| Fysikaaliset ominaisuudet | |||||
| Olomuoto | kiinteä | ||||
| Sulamispiste | 1 100 K (827 °C) | ||||
| Muuta | |||||
| Elektronegatiivisuus | 1,3 (Paulingin asteikko) | ||||
| Ominaislämpökapasiteetti | luotettavaa dataa ei saatavissa kJ/(kg K) | ||||
| CAS-numero | 10028-14-5 | ||||
| Tiedot normaalilämpötilassa ja -paineessa | |||||
Nobelium (lat. nobelium, aikaisemmalta tilapäiseltä nimeltään myös unnilbium) on keinotekoisesti valmistettu alkuaine, jonka kemiallinen merkki on No ja järjestysluku 102. Alkuaine saatiin ensi kertaa muodostumaan kokeessa, jossa pommitettiin curiumatomeja hiili-ioneilla vuonna 1957. Nobeliumia on tuotettu vain hyvin pieniä määriä, eikä edes sen väristä olla varmoja; luultavasti se on hopeanvalkoinen tai metallinharmaa. Nobeliumin moolimassa on 259 u ja sulamispiste noin 1 100 K. Nimensä nobelium on saanut Alfred Nobelin mukaan. Nobeliumilla ei ole mitään tunnettua käyttöä tieteellisen perustutkimuksen ulkopuolella. Jaksollisessa järjestelmässä nobelium sijaitsee mendeleviumin ja lawrenciumin välissä.[1]
Nobeliumin kaikki isotoopit ovat radioaktiivisia. Niistä vakaimman, 259No:n, puoliintumisaika on 58 min, ja epästabiileimman 250No:n vain 0,25 ms. Kaikkiaan isotooppeja on löydetty 12. Nobeliumin kemialliset ominaisuudet tunnetaan huonosti. Se muodostaa vesiliuoksissa yhdisteitä hapetusasteilla +3 ja +2, ja näistä hapetusasteen +2 yhdisteet ovat vakaampia.[1]
- ↑ a b Silva, Robert J.: ”luku 13”, Fermium, Mendelevium, Nobelium, and Lawrencium, s. 1621–1651. (Teoksessa: Morss, Lester R. et al. (toim.) The Chemistry of the Actinide and Transactinide Elements, 3. painos) Dordrecht: Springer, 2006. ISBN 1402035985 Teoksen verkkoversio (pdf). (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive)