Sarja | Vaihe | Alivaihe | Kronozooni | Aika vuotta sitten |
---|---|---|---|---|
Holoseeni | Preboreaali | 10 640–11 560 | ||
Pleistoseeni | Veiksel-jääkausi | Jääkauden loppuvaihe | Nuorempi Dryas | 11 560–12 700 |
Allerød | 12 700–13 350 | |||
Vanhempi Dryas | 13 350–13 480 | |||
Bølling | 13 480–13 730 | |||
Vanhin Dryas | 13 780–13 860 | |||
Meiendorf | 13 860–14 500 | |||
Keski-Veiksel-kausi | ||||
LGM | 18 000–28 000 | |||
Denekamp | 28 000–32 000 | |||
Hengelo | 36 900–38 700 | |||
Moershoofd | ||||
Glinde | 48 000–51 000 | |||
Ebersdorf | ||||
Oerel | 55 400–57 700 | |||
Schalkholz | ||||
Varhaisjääkausi | Odderade | ±74 000 | ||
Rederstall | ||||
Brørup | ||||
Herning | -116 000 | |||
Eem | 116 000–128 000 | |||
Sinertävä: kylmää, punertava: lämmintä |
Odderade-interstadiaali 85 000–75 000 vuotta sitten oli viime jääkaudella ollut lämmin vaihe. Jää oli vetäytynyt muutamaksi jäätiköksi Norjan tuntureille. Jotunheimin jäätikkö oli suhteellisen iso. Tundran eteläraja kulki eteläisestä Keski-Ruotsista pohjoiseen Keski-Suomeen. Norjassa ei ollut metsiä missään. Etelä-Suomessa, Etelä-Ruotsissa, Tanskassa ja Baltian maissa kasvoi koivumetsiä. Havumetsän raja kulki aivan pohjoisimmassa Saksassa ja Puolassa Etelä-Liettuan läpi.[1].
Kausi on sma kuin happi-isotooppivaihe MIS/OIS 5a. Odderade lienee sama kuin Tärendon interstadiaali I tai II ja Maaselän interstadiaali. Alankomaissa heinäkuun keskilämpö nousi enimmillään miltei 15 asteeseen[2] ja siellä kasvoi metsää[3]. Pohjois-Saksassa kasvoi koivua, mäntyä, kuusta ja lehtikuusta. Luultavasti Pohjanmaalla kasvoi subarktista koivua, varpuja ja pajuja sekä koko Suomessa mm. pensastundraa, mikäli hatarat arviot Suomen kerrostumien syntyajoista pitävät paikkansa. Etelä-Suomessa saattoi kasvaa mäntymetsää[4][5]. Jääkauden lämpimien välivaiheiden aikana idässä oli lämmintä, lännessä kylmää. Idässä kasvoi koivua, mäntyä ja leppää, ehkä myös kuusta ja lehtikuusta.
Alankomaissa heinäkuun keskilämpö oli 15 astetta[6], samoin Pohjois-Saksassa.