| Sarja | Vaihe | Alivaihe | Kronozooni | Aika vuotta sitten |
|---|---|---|---|---|
| Holoseeni | Preboreaali | 10 640–11 560 | ||
| Pleistoseeni | Veiksel-jääkausi | Jääkauden loppuvaihe | Nuorempi Dryas | 11 560–12 700 |
| Allerød | 12 700–13 350 | |||
| Vanhempi Dryas | 13 350–13 480 | |||
| Bølling | 13 480–13 730 | |||
| Vanhin Dryas | 13 780–13 860 | |||
| Meiendorf | 13 860–14 500 | |||
| Keski-Veiksel-kausi | ||||
| LGM | 18 000–28 000 | |||
| Denekamp | 28 000–32 000 | |||
| Hengelo | 36 900–38 700 | |||
| Moershoofd | ||||
| Glinde | 48 000–51 000 | |||
| Ebersdorf | ||||
| Oerel | 55 400–57 700 | |||
| Schalkholz | ||||
| Varhaisjääkausi | Odderade | ±74 000 | ||
| Rederstall | ||||
| Brørup | ||||
| Herning | -116 000 | |||
| Eem | 116 000–128 000 | |||
| Sinertävä: kylmää, punertava: lämmintä | ||||
Oerel-interstadiaali oli viime jääkaudella ollut melko lämmin jakso 57 700–55 400 radiohiilivuotta sitten tai noin 61 000–56 000 vuotta sitten.[1] Jään uskotaan vetäytyneen tällä kaudella suurelta osin Suomen yltä.[2] Kausi on NGRIP-näytteen interstadiaali 14 tai 16–17. Kaudella oli pohjoisen pallonpuoliskon pohjoisosien lämpötila noin 5 astetta nykyistä elempi, kun se viime jääkauden huipulla oli 10 astetta alempi.[3]
Skandinaviassa kausi oli Bø-kauden alkuvaihe, jolloin jää vetäytyi Norjassa noin 150 m.[4]. Jäätikkö oli silloin kutistunut ja Itä-Lapin Soklin kerrostumissa näkyy luultavasti silloinen metsänraja.[5] Odderade-interstadiaali aloitti ilmastoltaan hyvin vaihtelevan Keski-Veikselin kauden happi-isotooppivaihe 3:n. Kausi oli varhais-Veikselin interstadiaaleja huomattavasti kylmempi. Alankomaissa oli kaudella pensastundran ja tundran raja[6] ja heinäkuun keskilämpötila saattoi olla siellä luokkaa 5–10 °C. Pohjois-Saksassa oli pensastundran ja koivu/mäntymetsien raja.[7] Ranskassa Grand Pilessä näkyy Oerel-interstadiaalin aikana noin 50 % pienempi puiden määrä verrattuna interglasiaalin oloihin. Toisaalta kylmimpinä jääkauden jaksoina puita ei kasvanut siellä lainkaan.[8]
- ↑ Tage Nilsson: The Pleistocene, s. 258
- ↑ Globaali muutosselvennä
- ↑ Pertti Haapala. 2007. Suomen historian kartasto, s. 10. Karttakeskus, ISBN 978-951-593-029-3
- ↑ Ehlers 1996, s. 290
- ↑ Marjatta Koivisto. Jääkaudet.
- ↑ Ehlers, s. 345
- ↑ Ehlers, s. 290
- ↑ NON-MARINE RECORDS: CORRELATIONS WITH THE MARINE SEQUENCE (Arkistoitu – Internet Archive) www.geo.arizona.edu