Taidekilpailuja pidettiin olympiakisojen yhteydessä vuosina 1912–1948. Kilpailut olivat olympialiikkeen perustajan Pierre de Coubertinin ajatus. Mitaleita jaettiin urheilun innoittamille taideteoksille. Taiteenaloja olivat arkkitehtuuri, kirjallisuus, musiikki, maalaustaide sekä kuvanveisto.[1]
Vuonna 1951 Kansainvälinen olympiakomitea (KOK) esitti toivomuksen, että taidekilpailut järjestetään myös seuraavana vuonna pidettävien Helsingin olympiakisojen yhteydessä. Kilpailujen järjestelytoimikunta vastasi, että aikaa taidekilpailujen järjestämiseen on liian vähän, eikä Helsingissä kilpailtu enää taidelajeissa.
Taidekilpailuista luovuttiin lopullisesti vuonna 1954. Kokouksessaan Ateenassa KOK:n jäsenet äänestivät tuolloin sen puolesta, että vastaisuudessa taidekilpailut korvataan olympiakisojen yhteydessä järjestettävillä taidenäyttelyillä. Niin oli toimittu jo Helsingissä 1952.
Eniten keskustelua herättäneitä kysymyksiä oli taiteilijoiden ammattilaisuus. Käytännössä jokainen jo vuoden 1948 kisoissa menestynyt taidekilpailujen osanottaja oli oman alansa ammattilainen, kun taas olympiakisoihin osallistuneilta urheilijoilta vaadittiin amatööriyttä. Vuodesta 1956 olympiakisojen taidekilpailujen tilalle tuli olympiakisojen kulttuuriohjelma.