Omega-6-rasvahapot ovat monityydyttymättömiä rasvahappoja, joiden hiiliketjun ensimmäinen kaksoissidos metyyliryhmän päästä laskettuna on kuudennessa hiili-hiili-sidoksessa.
Yleisin omega-6-rasvahappo on linolihappo, joka kuuluu välttämättömiin rasvahappoihin. Myös lihassa ja kananmunassa esiintyvä arakidonihappo on omega-6-rasvahappo.
Omega-6-rasvahapoilla on suotuisia vaikutuksia, ja ne ovat elimistön välttämätömiä rasvahappoja, mutta länsimainen ruokavalio sisältää niitä usein liikaa. Omega-6-rasvahappojen liian runsas saanti lisää elimistön oksidatiivista stressiä.[1] Tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että linolihappo ja arakidonihappo lisäävät tulehduksellisia suolistosairauksia.[2][3]
Omega 6-rasvahapoista on ajateltu, että niiden runsas saanti vähentäisi sydänsairauksien riskiä. Vuonna 2014 julkaistun laajan metatutkimuksen mukaan eniten omega-6-rasvaa nauttivalla kolmanneksella ei ole kuitenkaan pienempää riskiä sairastua sydäntauteihin kuin vähiten nauttivalla kolmanneksella. Tutkimukseen osallistui yhteensä 600 000 ihmistä. [4]
Tyydyttyneen rasvan vaihtaminen omega-6-rasvahappoja sisältävään kasvirasvaan on voinut päin vastoin jopa lisätä kuolleisuutta, mikä liittynee todennäköisesti siihen, että margariinit sisälsivät aiemmin hyvin runsaasti sydänsairauksia lisäävää transrasvaa. Esimerkiksi British Medical Journalissa vuonna 2013 julkaistun raportin mukaan Sydney Diet Heart Study -seurantatutkimuksen (1966–73) osanottajien kokonaiskuolleisuus, sydän- ja verisuonitautikuolleisuus sekä sepelvaltimotautikuolleisuus lisääntyivät ryhmässä, joka vaihtoi tyydyttynyttä rasvaa sisältävän voin omega-6-rasvahappoja sisältäviin öljyihin ja margariineihin.[5][6]
Omega-3-rasvahappojen on arveltu kumoavan suurten omega-6-rasvahappomäärien haitallisia vaikutuksia.