Orania-Nassau

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Orania-Nassau (holl. Van Oranje-Nassau) on Nassaun suvun haara, jolla on ollut merkittävä asema Alankomaiden historiassa siitä asti, kun Vilhelm I Oranialainen järjesti hollantilaisten kapinan Espanjan hallintoa vastaan, mikä johti kahdeksankymmenvuotisen sodan jälkeen itsenäiseen Hollannin valtioon.

Useat suvun jäsenet toimivat kahdeksankymmenvuotisen sodan aikana ja sen jälkeen kuvernöörinä tai käskynhaltijana (hollanniksi stadhoulder). Alankomaiden oltua pitkään tasavalta siitä tuli vuonna 1815 Orania-Nassaun suvun johtama monarkia.

Orania-Nassaun sukuhaara syntyi saksalaisen Nassau-Bredan Henrik III:n ja burgundilaisen Châlon-Oranian Claudian avioliiton tuloksena. Heidän poikansa René Châlonilainen otti käyttöön uuden sukunimen Orania-Nassau. Vilhelm I oli hänen veljenpoikansa ja seuraajansa.

1600-luvun loppupuolella suku hallitsi myös Isoa-Britanniaa, kun Oranian ruhtinas Vilhelm syrjäytti kuningas Jaakko II:n mainiossa vallankumouksessa 1688–1689 ja nousi tämän seuraajaksi Vilhelm III Oranialaisena.