Paskapuhe

Paskapuhe tai paskanjauhanta, myös hevonpaska (engl. bullshit), tarkoittaa puhetta, jonka esittäjä ei välitä totuudesta – puhuja ei siis tietoisesti pyri valehtelemaan, vaan puhuu, minkä parhaaksi näkee totuudesta tai todisteista välittämättä.^[1] Paskapuhe eroaa valehtelusta juuri totuuskäsitykseen suhtautumisessa: valehtelija tai harhauttaja levittää väärää tietoa tahallaan, paskanpuhuja taas ei välitä väitteiden totuusarvosta, vaan valikoi tai keksii väitteitä tarkoituksiinsa sopivasti.^[2] Yksi paskapuheen ominaispiirre on suunnitelmallisuuden puute: paskapuhetta ei suunnitella tai työstetä; se vain eritetään, pudotetaan pois.^[3] Termin teki tunnetuksi tässä käyttötarkoituksessa filosofi Harry G. Frankfurt, jonka arkikielessä sanaa käytetään väljälti.^[4]

1. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä Vessonen ei löytynyt
2. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä Frankfurt ei löytynyt
3. ↑ Frankfurt 1986, s. 32.
4. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä Frankfurt 1986 ei löytynyt