Pergamon | |
---|---|
Πέργαμον | |
![]() Pergamonin akropolista ja Trajanuksen temppelin raunioita. |
|
Sijainti | |
![]() ![]() Pergamon |
|
Koordinaatit | |
Valtio | Turkki |
Paikkakunta | Bergama, İzmir |
Historia | |
Tyyppi | kaupunki |
Ajanjakso | 700-luku eaa. – 716 jaa. |
Huippukausi | 282–133 eaa. |
Kulttuuri |
antiikki varhaiskeskiaika |
Alue | Myysia |
Pergamon ja sen monikerroksinen kulttuurimaisema |
|
Aiheesta muualla | |
Pergamon (m.kreik. Πέργαμον, myös Pergamos, Πέργαμος, lat. Pergamum, Pergamus) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Myysiassa Vähän-Aasian länsiosassa nykyisen Turkin alueella.[1][2][3] Se sijaitsi kaupungista nimensä perineen nykyisen Bergaman kaupungin paikalla İzmirin maakunnassa.[4][5]
Pergamonista tuli merkittävä hellenistisellä kaudella attalidien valtakunnan (282–133 eaa.) pääkaupunkina. Kaupunki oli suurimmassa kukoistuksessaan Eumenes II:n aikana 197–159 eaa., jolloin se toimi merkittävänä sivistyskeskuksena. Kaupungissa oli suuri Pergamonin kirjasto, joka kilpaili Aleksandrian kirjaston kanssa. Attalidien valtakunta lakkasi olemasta vuonna 133 eaa., kun sen alueet liitettiin Roomaan. Pergamon menestyi kuitenkin kaupunkina myös seuranneella roomalaisella kaudella.[2][3][6]
Pergamonista on jäljellä huomattavia muinaisjäännöksiä, muun muassa Zeuksen alttaristo eli niin kutsuttu Pergamonin alttari. Se, kuten monet muut kaupungin merkittävimmistä löydöistä, on nykyisin esillä Pergamon-museossa Berliinissä.[2][6] Pergamonin arkeologinen alue on vuodesta 2014 ollut Unescon maailmanperintökohde nimellä Pergamon ja sen monikerroksinen kulttuurimaisema.[7]