Suuri ruokasali (Salle à manger): Honoré Guibertin veistämissä seinäpaneeleissa ei ole kultauksia, jotta ne sopivat Jacques-François Dropsyn veistämän Turquin blue marmoritakan kanssa. Koristeaiheina on käytetty laakerinlehviä, köynnöksiä, hedelmiä ja kukkia.[2]Ranskalainen paviljonki Petit Trianonin ranskalaisen muotopuutarhan keskellä, arkkitehti Ange-Jacques Gabriel 1750.[3]Petit Trianon, buduaari eli "liikkuvien peilien huone", mekaniikka-insinööri Jean-Tobie Mercklein. Alkuperäinen ebenisti Georges Jacobin 1785 tekemä kalusto oli verhoiltu sinisellä silkillä. Seinäpaneelit Jules-Hugues ja Jean-Siméon Rousseau 1785-1787.Huvimaja Belvedere ja keinotekoinen kalliomuodostelma grotto (rocher) Petit Trianonin englantilaisessa maisemapuutarhassa, arkkitehti Richard Mique 1774-1786 ja 1781-1782
↑Carl Grimberg: ”Ranska ennen vallankumousta”, Kansojen historia, osa 16: Valistuksen aika, s. 294–297. Suomentanut Lauri Hirvensalo. WSOY, 1983. ISBN 951-0-09744-6