Piilopintojen poisto[1] tai vähimmillään piiloviivojen poisto on 3D-grafiikassa perustavanlaatuinen ongelma, joka syntyy renderöinnissä, koska näkymättömiin jäävien kappaleiden renderöinti on sekä tehotonta että virheellistä.[2]
Piilopintojen poiston selkein sovellutus käytäntöön on pintojen ensijaisnäkyvyys: kamerasta on oltava katkeamaton linja näkyvään kappaleeseen.[2] Tähän käytetään säteensuuntausta ja syvyyspuskuria.[2] Kaksi yksinkertaista ja tehokasta menetelmää ovat backface culling ja frustum culling (myös view frustrum culling) konservatiiviseen näkyvyyden testaamiseen.[2] Occlusion culling on monimutkaisempi kehitysaskel frustum culling -menetelmästä, joka ottaa kappaleiden keskinäisen peittävyyden huomioon.[2]
Culling tarkoittaa "joukosta poistamista":[3]
Occlusion culling voi toimia kuva-avaruudessa, kappaleavaruudessa tai sädeavaruudessa.[3] Lisäksi on joukko algoritmeja nimeltä portal culling: menetelmä käyttää näkymäkartiota "portaalien" kohdalla kuten rakennuksen ovi tai ikkuna.[3] Menetelmä on tyyppi occlusion culling menetelmästä ja voidaan sanoa olevan view frustum culling menetelmän laajennus.[3]
Ideaalinen poistoalgoritmi välittäisi grafiikkaliukuhihnan läpi vain täsmälleen näkyvän joukon (engl. exact visible set, EVS), joka näyttäisi primitiivit, jotka ovat osittain tai täysin näkyvissä.[3] Koska tämä olisi monimutkaista käytännön algoritmit käyttävät mahdollisesti näkyvää joukkoa (engl. potentially visible set, PVS).[3]