Pipa

Pipa 琵琶
Pipa Ming-dynastian ajalta.
Soitinryhmä	kielisoittimet
Alkuperämaa / ‑alue	Kiina
Samankaltaisia soittimia	biwa, luuttu
Infobox OK

Pipa (kiin. 琵琶, pinyin pípá) on perinteinen kiinalainen kielisoitin, joka tunnetaan myös nimellä kiinalainen luuttu.^[1] Pipa on yksi kiinalaisen musiikin tärkeimmistä soittimista.^[2] Se on hieman samankaltainen kuin japanilainen biwa.

Pipan varhaisimpia prototyyppejä soitettiin jo Qin-dynastian aikakaudella (221–206 eaa.).^[3][4] Nykyisessä muodossa oleva pipa on kehitetty Keski-Aasian silkkitien vaikutuksesen kautta eteläisten ja pohjoisten dynastioiden aikana (486–589 jaa.)^[5]. Siitä tuli yksi osa kiinalaisia perinteisiä soittimia Qing-dynastian (1644–1911 jaa.) kaudella.^[2]

Pipassa on tavallisesti neljä kieltä.^[2] Soittimen päärynänmuotoiseen puiseen runkoon on kiinnitetty 12–26 otelautaa. Lyhyen kaulan päässä on neljä viritystappia.^[6] Kaikukoppa on päällystetty ohuilla puuviilulevyjä. Pipaa soitetaan istuen, soittimen ollessa sylissä pystyasennossa. Oikea käsi näppäilee kieliä ja vasen käsi etsii oikeaa sävelkorkeutta otelaudalta. Aiemmin kielet valmistettiin silkistä mutta nykyisin käytetään metallia.^[2] Pipan nimi kuvailee tapaa, jolla soitinta näppäillään sormien kärkiin kiinnitetyillä plektroilla: pi tarkoittaa ”soittaa eteenpäin” ja pa ”soittaa taaksepäin”.^[4][6]

1. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä Turun.Sanomat.Luosto.luuttu ei löytynyt
2. ↑ ^{a b c d} Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä Uulu.Pipa ei löytynyt
3. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä Philmultic.Pipa ei löytynyt
4. ↑ ^{a b} Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä SS.Pipa.ei.ole.talvihattu ei löytynyt
5. ↑ A history of the pipa: How it came to China and came to be Chinese | Danwei 2.0 web.archive.org. 13.6.2011. Viitattu 10.6.2023.
6. ↑ ^{a b} Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä HJ-Kiinalaiset perinnesoittimet ei löytynyt