Plantagenet oli yksi Englannin keskiaikaisista hallitsijasuvuista. Suku polveutui Anjou-suvusta ja hallitsi Englantia sekä osia Ranskaa vuosina 1154–1399. Sukua kutsutaan joskus myös Angevin-hallitsijasuvuksi.
Tämän jälkeen suku jakautui Lancasterin ja Yorkin haaroiksi, jotka hallitsivat Englantia vuoteen 1485 saakka. Englannin kuninkaista 14 kuuluu Plantagenet-sukuun, mikäli mukaan lasketaan Lancaster- ja York-sukuhaarojen kuninkaat.[1]
Plantagenet-suvun perusti Henrik II:n isä Anjoun kreivi Gottfried V (k. 1151), sittemmin Normandian herttua, jonka päähineessä olleesta väriherneen oksan latinankielisestä nimestä suku sai nimensä.[1]