Neogeenikauden jako | ||||
---|---|---|---|---|
kausi | epookki | vaihe | ikä (mvs) | |
Kvartääri | pleistoseeni | Gela | nuorempi | |
Neogeeni | plioseeni | Piacenza | 2,588–3,600 | |
Zancla | 3,600–5,333 | |||
mioseeni | Messina | 5,333–7,246 | ||
Tortona | 7,246–11,62 | |||
Serravalle | 11,62–13,82 | |||
Langhe | 13,82–15,97 | |||
Burdigala | 15,97–20,44 | |||
Akvitania | 20,44–23,03 | |||
Paleogeeni | oligoseeni | Khatt | vanhempi | |
Neogeenikauden jako ICS:n mukaan tammikuussa 2013.[1] |
Plioseeni oli geologinen aikakausi noin 5,3–2,6 miljoonaa vuotta sitten.[2] Plioseenikausi on kenotsooisen maailmankauden neogeenikauden toinen epookki. Sitä edelsi mioseeni, joka ajoittui aikavälille 23,0–5,3 miljoonaa vuotta sitten. Plioseenin jälkeen seurasi kvartäärikauden jääkaudet käsittänyt pleistoseeni.
Plioseenin aikana lämpötila oli globaalisti noin 3 °C nykyistä korkeampi.[2] Ilmasto oli yleensä hyvin lämmin, mutta viileni huomattavasti kauden kuluessa. Ilmasto kuivui ja arot ja aavikot laajenivat edellisiin kausiin verrattuna valtaviksi. Ilmaston vaihtelevuus lisääntyi. Jäätiköitä ilmestyi tihentyvästi korkeiden vuorten huipuille. Plioseenilla tapahtui ihmisapinoiden ja alkuihmisten evoluutiota Afrikassa, missä kehittyi eteläapinoita. Havumetsävyöhykkeen eteläraja kulki Keski- tai Pohjois-Lapissa. Amerikassa eli Megatherium-niminen jättiläislaiskiainen ja Euroopassa kolmivarpainen Hipparion-hevonen. Muita kauden eläimiä olivat mammutti, suorasarvinen biisoni, villasarvikuono, sapelihammaskissa ja jättimäinen lyhytkuonoinen karhu.
Kauden loppupuolella Panamankannas sulkeutui, mikä aiheutti Maan siirtymisen kylmään jääkausitilaan jo noin 2,74 miljoonaa vuotta sitten. Plioseenin loppu ja pleistoseenin alku on nykyisin sovittu 2,588 miljoonan vuoden takaiseksi. Tämän jälkeen kylmät kaudet ja lämpimät kaudet vuorottelivat. Aiemmin plioseenin yläraja katsottiin nuoremmaksi (1,8 miljoonaa vuotta), mutta geologinen yhteisö sopi uudesta rajauksesta, jota noudatetaan vuodesta 2009.