Pohjois-Makedonian tasavalta Република Северна Македонија (Republika Severna Makedonija) (Republika Veriore e Maqedonisë) |
|
---|---|
Valtiomuoto | tasavalta |
Presidentti Pääministeri |
Gordana Siljanovska-Davkova Hristijan Mickoski |
Pääkaupunki |
Skopje (460 239 as.) |
Muita kaupunkeja | Kumanovo (80 173 as.) |
Pinta-ala | |
– yhteensä | 25 713 km² [1] (sijalla 146) |
– josta sisävesiä | 1,9 % |
Väkiluku (2014) | 2 091 719 [1] (sijalla 140) |
– väestötiheys | 82,23 as. / km² |
– väestönkasvu | 0,248 % [1] (2011) |
Viralliset kielet | makedonia, viralliset vähemmistökielet: albania, turkki, Balkanin romani, serbia, bosnia ja aromania |
Valuutta | Pohjois-Makedonian denaari (MKD) |
BKT (2013) | |
– yhteensä | 22,57 miljardia USD[1] (sijalla 119) |
– per asukas | 10 800 USD |
HDI (2019) | 0,774 [2] (sijalla 82) |
Elinkeinorakenne (BKT:sta) | |
– maatalous | 12 % [1] |
– teollisuus | 29,5 % [1] |
– palvelut | 58,5 % [1] |
Aikavyöhyke | UTC+1 |
– kesäaika | UTC+2 |
Itsenäisyys Jugoslaviasta |
8. syyskuuta 1991 |
Lyhenne | MK |
– ajoneuvot: | MK |
– lentokoneet: | Z3 |
Kansainvälinen suuntanumero |
+389 |
Tunnuslause | ei mottoa |
Kansallislaulu |
”Tänään Makedonian yllä (Денес Над Македонија, Denes Nad Makedonija) (Sot mbi Maqedoni)” |
Pohjois-Makedonian tasavalta (mak. Република Северна Македонија, Republika Severna Makedonija), lyhyemmin Pohjois-Makedonia (Северна Македонија, Severna Makedonija)[3][4][5], vuoteen 2019 saakka entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia – EJTM (Πоранешна Југословенска Република Македонија – ΠJРМ, Poranešna Jugoslovenska Republika Makedonija – PJRM), on sisämaavaltio Balkanin niemimaalla Euroopan kaakkoisosassa. Sen rajanaapureita ovat etelässä Kreikka, idässä Bulgaria, pohjoisessa Serbia ja Kosovo sekä lännessä Albania. Pohjois-Makedonian pinta-ala on 25 713 neliökilometriä ja asukasluku noin 1,8 miljoonaa. Maan pääkaupunki ja suurin kaupunki on Skopje.
Pohjois-Makedonia itsenäistyi Jugoslaviasta vuonna 1991 ja omaksui tuolloin nimen Makedonian tasavalta. Maa vältti väkivaltaisuudet Jugoslavian hajotessa, mutta etniset kiistat veivät sen sisällissodan partaalle kymmenen vuotta myöhemmin. Sen noin kahdesta miljoonasta asukkaasta 65 prosenttia puhuu makedoniaa, neljännes albaniaa. Pohjois-Makedonia kattaa vain osan muinaisaikaisen Makedonian valtakunnan alueesta, eikä toisaalta ole läheskään kokonaan tuota aluetta, josta suurin osa kuuluu Kreikan Makedonian maakuntaan. Tämän vuoksi Kreikka ei hyväksynyt Makedonia-nimen käyttöä, ja kiista valtion yleisesti hyväksytystä nimestä kesti vuosikymmeniä. Tämä vaikeutti pitkään Makedonian pyrkimyksiä päästä Naton ja EU:n jäseneksi. Kreikka ja Makedonia pääsivät sopuun maan nimestä kesäkuussa 2018. Sopimuksen mukaisesti maan nimeksi tuli Pohjois-Makedonia tai virallisesti Pohjois-Makedonian tasavalta.[6][7][8] Sekä Makedonia että Kreikka hyväksyivät tehdyn sopimuksen nimenmuutoksesta tammikuussa 2019.[9] Nimenmuutos astui virallisesti voimaan erilaisten muodollisuuksien jälkeen 12. helmikuuta 2019.[10][11] Pohjois-Makedoniasta tuli Naton jäsen maaliskuussa 2020.[12]
<ref>
-elementti; viitettä kotus
ei löytynyt