Pohjois-Nigerian protektoraatti Northern Nigeria Protectorate |
|||
---|---|---|---|
1900–1914 |
|||
|
|||
|
|||
Valtiomuoto | perustuslaillinen monarkia | ||
osa | Brittiläistä Länsi-Afrikkaa | ||
Monarkki |
Viktoria (1900–1901) Edvard VII (1901–1910) Yrjö V (1910–1914) |
||
Pääkaupunki | Zungeru | ||
Pinta-ala | |||
– yhteensä | 660 000 km² | ||
Uskonnot | kristinusko, islam, joruba, Afrikan perinteiset uskonnot | ||
Historia | |||
– perustettiin | 1. tammikuuta 1900 | ||
– purettiin | 1. tammikuuta 1914 | ||
Viralliset kielet | englanti | ||
Kielet | hausa, arabia, joruba, fulani, kanuri | ||
Valuutta |
Englannin punta (1900–1913) Brittiläisen Länsi-Afrikan punta (1913–1914) |
||
Kansallislaulu | God Save the Queen / God Save the King | ||
Edeltäjät |
Kanem-Bornu Sokoton kalifaatti |
||
Seuraaja | Nigerian siirtomaa ja protektoraatti |
Pohjois-Nigerian protektoraatti (engl. Northern Nigeria Protectorate) oli brittiläisen imperiumin protektoraatti,[1] joka sijaitsi nykyisen pohjoisen Nigerian alueella vuodesta 1900 vuoteen 1914. Protektoraatin ensimmäinen ylikomissaari oli Frederick Lugard.[2]
Protektoraatin pinta-ala oli 660 000 neliökilometriä ja siihen kuuluivat Sokoton kalifaatin ja Bornun valtakunnan valtiot, jotka Britannia oli valloittanut vuonna 1902.
Protektoraatti kesti 1. tammikuuta 1914 asti, jolloin se yhdistyi Etelä-Nigerian protektoraatin ja Lagosin siirtomaan kanssa. Tällöin protektoraatista tuli Nigerian siirtomaan ja protektoraatin pohjoinen provinssi.