Pohjoissaame | |
---|---|
Oma nimi |
davvisámi, davvisámegiella (sámi, sámegiella) |
Muu nimi | saame, norjansaame, tunturisaame, pohjoislappi |
Tiedot | |
Alue |
Suomi Ruotsi Norja |
Virallinen kieli | Enontekiö, Inari, Utsjoki, Sodankylä, Kaarasjoki, Koutokeino, Uuniemi, Porsanki, Teno, Kaivuono, Arjeplog, Jällivaara, Jokimukka, Kiiruna |
Puhujia | 20 700[1] |
Sija | ei 100 suurimman joukossa |
Kirjaimisto | latinalainen |
Kielenhuolto | Kotimaisten kielten tutkimuskeskus |
Kielitieteellinen luokitus | |
Kielikunta | uralilaiset kielet |
Kieliryhmä |
suomalais-ugrilaiset kielet suomalais-permiläiset kielet suomalais-volgalaiset kielet suomalais-saamelaiset kielet saamelaiskielet länsisaamelaiskielet |
Kielikoodit | |
ISO 639-1 | se |
ISO 639-2 | sme |
ISO 639-3 | sme |
Pohjoissaame on uralilaiseen kielikuntaan kuuluva saamelaiskieli. Pohjoissaame kuuluu pohjoisiin länsisaamelaiskieliin. Pohjoissaamea puhuvat pohjoissaamelaiset, joita on Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisosissa noin 50 000 henkilöä. Varsinaisia kielen puhujia on kuitenkin 20 700, joista 15 000 Norjassa.[1] Se on saamelaiskielistä puhujamäärältään ylivoimaisesti suurin, ja joidenkin arvioiden mukaan saamenkielisistä jopa 75 prosenttia puhuu pohjoissaamea. Usein, joskin epätäsmällisesti, sitä kutsutaankin lyhyesti ”saamen” tai ”lapin” kieleksi.[2]
Suomessa pohjoissaamen varsinaista puhuma-aluetta ovat Utsjoki, Inari, Enontekiö ja Sodankylän pohjoisosa. Norjassa pohjoissaame on virallinen kieli yhdeksässä kunnassa ja Ruotsissa 18 kunnassa. Norjassa Koutokeinossa ja Kaarasjoella se on asukkaiden huomattavan enemmistön kieli ja Uuniemen sekä Tenon kunnissa enemmistön kieli. Suomessa pohjoissaamen kielellä oli enemmistöasema Utsjoen kunnassa 2000-luvulle saakka.[3]