Polyesteri

Polyesterit (lyhenne PES^[1]) ovat kondensaatiopolymeerejä, joissa esteriryhmät ovat keskeisinä rakenteellisina osina makromolekyylien pääketjuissa. Polyesterit ovat eniten valmistettuja synteettisiä polymeerejä (18 miljoonaa tonnia vuodessa, 2000).^[2] Polyesterien tuottaminen on petrokemiallisesti yksinkertaista ja halpaa.

Kuluttaja osuu usein polyesteri-termiin tutkiessaan vaatteiden tuoteselostuksia. Kestomuovipolyestereistä valmistettuja kuituja hyödynnetään lukuisiin käyttötarkoituksiin. Polyesterikuidut on yleistä tekstiili- ja verhoilumateriaalia, mutta siitä valmistetaan myös muun muassa suodattimia, turvavöitä ja renkaiden kudoslankoja. Polyesterit ovat kevyitä, kestäviä, helposti värjättäviä ja huonosti ryppyyntyviä. Polyesteri on yleinen autojen istuinten verhoilumateriaali.

Muovipulloissa käytetty poly(etyleenitereftalaatti) (PET) on käytetyin polyesteri, mutta ei ainoa. Poly(butyleenitereftalaatti)a (PBT) ja poly(trimetyleenitereftalaatti)a (PTT) käytetään puristuskimmoisuuden vuoksi muun muassa muovimatoissa.^[2]

Kertamuovityyppinen polyesteri on yleisin lujitemuovirakenteissa käytetty muovilaatu.

Maito- ja glykolihaposta sekä joistain muista alifaattisista hydroksi­hapoista voidaan tuottaa biohajoavia polyestereitä.^[2] Maitohappo voidaan tuottaa käyttämällä maissitärkkelystä. Näin syntyvä kemiallinen prosessi ei kuormita ympäristöä. Biohajoavilla polyestereillä on myös lääketieteellisiä sovelluksia (liukenevat kapselit ym. lääkevälittäjät).

1. ↑ Lyhenneluettelo 10.04.2013. Kotimaisten kielten keskus. Arkistoitu 12.10.2013. Viitattu 10.4.2013.
2. ↑ ^{a b c} J. E. McIntyre: Synthetic Fibres: nylon, polyester, acrylic, polyolefin. Woodhead Publishing Ltd, 2005. ISBN 0-8493-2592-7 (englanniksi)