Back Praseodimium Afrikaans ፕራሲዮዲሚየም Amharic प्रेजोडायमियम ANP براسيوديميوم Arabic پراسيوديم ARY براسوديميوم ARZ Praseodimiu AST Prazeodim Azerbaijani Празеодим Bashkir Praséodimium BAN
| |||||
| Yleistä | |||||
| Nimi | Praseodyymi | ||||
| Tunnus | Pr | ||||
| Järjestysluku | 59 | ||||
| Luokka | lantanoidit | ||||
| Lohko | f | ||||
| Ryhmä | - | ||||
| Jakso | 6 | ||||
| Tiheys | 6,77 · 103 kg/m3 | ||||
| Väri | hopeisen valkoinen, keltainen vivahde | ||||
| Löytövuosi, löytäjä | 1885, Carl Auer von Welsbach | ||||
| Atomiominaisuudet | |||||
| Atomipaino (Ar) | 140,90766(1)[1] | ||||
| Atomisäde, mitattu (laskennallinen) | 185 (247) pm | ||||
| Kovalenttisäde | 165 pm | ||||
| Orbitaalirakenne | [Xe] 4f3 6s2 | ||||
| Elektroneja elektronikuorilla | 2, 8, 18, 21, 8, 2 | ||||
| Hapetusluvut | +III, +IV | ||||
| Kiderakenne | heksagonaalinen | ||||
| Fysikaaliset ominaisuudet | |||||
| Olomuoto | kiinteä | ||||
| Sulamispiste | 1 208 K (935 °C) | ||||
| Kiehumispiste | 3 793 K (3 520 °C) | ||||
| Moolitilavuus | 20,8 · 10−3 m3/mol | ||||
| Höyrystymislämpö | 331 kJ/mol | ||||
| Sulamislämpö | 6,89 kJ/mol | ||||
| Äänen nopeus | 2280 m/s 293,15 K:ssa | ||||
| Muuta | |||||
| Elektronegatiivisuus | 1,13 (Paulingin asteikko) | ||||
| Ominaislämpökapasiteetti | 0,193 kJ/(kg K) | ||||
| Sähkönjohtavuus | 1.4×106 S/m | ||||
| Lämmönjohtavuus | (300 K) 12,5 W/(m·K) | ||||
| CAS-numero | 7440-10-0 | ||||
| Tiedot normaalilämpötilassa ja -paineessa | |||||
Praseodyymi on alkuaine, jonka järjestysluku on 59 ja kemiallinen merkki Pr. Praseodyymi on lantanoidien kolmas alkuaine ja sitä pidetään yhtenä harvinaisista maametalleista. Ulkonäöltään praseodyymi on hopeinen, helposti muokattava pehmeä metalli. Praseodyymi ei esiinny luonnossa puhtaana metallina reaktiivisuutensa vuoksi. Ilman kanssa kosketuksiin jouduttuaan praseodyymin pinnalle kehittyy hitaasti vihreä oksidikerros, ja se alkaa hajota. Praseodyymi on arvokasta sen magneettisten, sähköisten, kemiallisten sekä optisten ominaisuuksiensa vuoksi.
Praseodyymi esiintyy aina muiden harvinaisten maametallien seassa ja on harvinaisista maametalleista neljänneksi yleisin. Sen osuus maankuoresta on 9,1 ppm, joten se on yhtä yleistä kuin boori. Useimpien harvinaisten maametallien tavoin praseodyymi hapettuu helpoiten hapetusluvulle +3, joka on vesiliuoksissa sen ainoa stabiili hapetusluku. Hapetuslukua +4 esiintyy joissain kiinteissä yhdisteissä. Praseodyymi-ionit ovat vesiliuoksissa sekä lasiin sekoitettuna kellertävän vihreitä. Praseodyymin teollinen käyttö perustuu pitkälti sen kykyyn suodattaa keltaista valoa.
- ↑ Standard Atomic Weights of 14 Chemical Elements Revised. Chemistry International, 29.10.2018, 40. vsk, nro 4, s. 23–24. IUPAC. doi:10.1515/ci-2018-0409 ISSN 1365-2192 Artikkelin verkkoversio. Viitattu 13.12.2018. (englanniksi)