Preston Sturges [ˈstɜːrdʒɪs][1] (29. elokuuta 1898 Chicago – 6. elokuuta 1959 New York)[2] oli yhdysvaltalainen näytelmäkirjailija, josta tuli Hollywoodin ensimmäinen omia tekstejään ohjaava elokuvakäsikirjoittaja. Hän sai parhaan alkuperäiskäsikirjoituksen Oscarin vuoden 1940 elokuvasta The Great McGinty, jonka hän myös ohjasi. Hänen muita elokuviaan ovat Nauru kahleitten takana (Sullivan’s Travels, 1941) ja Hullujen paratiisi (The Palm Beach Story, 1942).
Preston Sturges vei 1930-luvun screwballkomedian uudelle tasolle, jossa luonteva ja realistinen dialogi yhdistyy usein mitä erikoisempiin tilanteisiin. Esimerkiksi elokuvassa Nainen Eeva (1941) Henry Fondan ja Barbara Stanwyckin romanttista kohtausta häiritsee päätään väliin tunkeva hevonen. Sturgesin katsotaan nykyisin antaneen vaikutteita muun muassa Joel ja Ethan Coenille, Woody Allenille ja Robert Zemeckisille. Sturgesia pidetään myös ensimmäisenä Hollywoodin käsikirjoittajana, joka onnistuneesti siirtyi myös ohjaamaan omia tekstejään.
Vuonna 2017 BBC:n äänestyksessä 253 eri puolilta maailmaa olevaa elokuvakriitikkoa sijoitti 100 kaikkien aikojen parhaan komedian listalle kolme Sturgesin komediaa: elokuvan Nainen Eeva sijalle 19, Naurun kahleitten takana sijalle 37 ja Hullujen paratiisin sijalle 75.[3]