Pu Yi 溥儀 溥仪 Pǔyí | |
---|---|
![]() | |
Kiinan keisari | |
Valtakausi | 2. joulukuuta 1908 – 12. helmikuuta 1912 |
Edeltäjä | Guangxu |
Valtakausi | 1. heinäkuuta 1917 – 12. heinäkuuta 1917 |
Mantšukuon keisari | |
Valtakausi | 1. maaliskuuta 1934 – 15. elokuuta 1945 |
Edeltäjä | hän itse (Mantšukuon presidenttinä) |
Seuraaja | monarkia lakkautettu |
Mantšukuon presidentti | |
Valtakausi | 18. helmikuuta 1932 – 28. helmikuuta 1934 |
Syntynyt |
7. helmikuuta 1906 Peking, Suuren Qingin keisarikunta |
Kuollut |
17. lokakuuta 1967 (61 vuotta) Peking, Kiinan kansantasavalta |
Puoliso |
Wanrong Wenxiu Tan Yuling Li Yuqin Li Shuxian |
Suku | Aisin-Gioro |
Isä | Zaifeng |
Äiti | Youlan |
Pu Yi (perint.: 溥儀; yksink.: 溥仪; pinyin: Pǔyí), koko nimeltään Aisin Gioro Puyi (perint.: 愛新覺羅溥儀; yksink.: 爱新觉罗溥仪; pinyin: Àixīnjuéluó Pǔyí; 7. helmikuuta 1906 Peking – 17. lokakuuta 1967 Peking), oli kymmenes ja viimeinen mantšujen Qing-dynastian keisari ja samalla Kiinan viimeinen keisari. Hänet kruunattiin keisariksi nimellä Xuantong (perint.: 宣統皇帝; yksink.: 宣统皇帝; pinyin: Xuāntǒng huángdì) kaksivuotiaana vuonna 1908. Hän toimi muodollisena hallitsijana vuoteen 1912 asti ja säilytti vuoteen 1924 Kiinan keisarin arvon. Myöhemmin vuosina 1932–1945 hän hallitsi Japanin perustamaa nukkevaltiota Mantšukuon keisarikuntaa. Tällöin hän käytti hallitsijanimeä Kangde (kiin.: 康德皇帝; pinyin: Kāngdé huángdì, myös Kang-te).[1]
Xinhai-vallankumouksen jälkeen Pu Yi sai ystävällismielisen kohtelun kommunistien johtajalta Mao Zedongilta. Hän osallistui Kiinan kansan neuvoa-antavan poliittisen konferenssin toimintaan vuodesta 1964 kuolemaansa asti kiinalaisella nimellään Aixinjueluo Puyi.lähde?