Back شعوب بويبلو القديمة Arabic Anasazi AST Старажытныя пуэбла Byelorussian Анасази Bulgarian Anasazi Catalan Anasaziové Czech Oprindelige Puebloere Danish Anasazi German Ανασάζι Greek Pueblo English
Pueblo-kulttuuri oli Pohjois-Amerikan alkuperäiskansoihin kuuluneiden anasazi-intiaanien yhdyskuntakulttuuri. Pueblo muodostui savitiilistä rakennetuista monihuoneisista asuintaloista. Puebloja tekivät eri kielikuntiin kuuluneet ihmiset. Kulttuuri kukoisti noin vuosina 700–1300. Talot tehtiin kivistä ja savitiilistä ja muusta paikallisesta materiaalista. Kussakin suurpueblossa oli muutamia satoja huoneita ja noin tuhat asukasta. Neliömäisten asuinhuoneiden lisäksi puebloissa oli pyöreitä kokoontumishuoneita kivoja. Yhtenäisten monen talon pueblorakennelmien uskotaan syntyneen suojaksi vihollisia vastaan. Suurten pueblojen lisäksi on löydetty yksittäisiä taloja. Pueblorakennelmia tehtiin puolustussyistä monesti kallionjyrkänteissä oleviin luolamaisiin syvennyksiin.
Pueblovaiheen elämäntapa kehittyi aikaisemmasta korintekijöiden kulttuurista. Vakituisesti puebloissa asuneet anasazi-intiaanit harjoittivat maissinviljelyä. Pueblo-kulttuurin keskus oli Utahin, Coloradon, Arizonan ja New Mexicon osavaltioiden kulmauksessa niin kutsutun Neljän nurkan alueella. Mesa Verde ja Chacon kanjoni olivat merkittäviä keskuksia. Chacon laaksossa saattoi asua parhaimmillaan jopa 6 000 ihmistä eri keskuksissa.[1] Puebloja rakentaneet intiaanit olivat etnisesti hajanainen ryhmä. Pueblo-kulttuuriin liitetään ainakin hopi-, zuni-, keres-, jemez- ja tano-intiaanit.
Espanjalaisten tulon aikoihin alueella asui noin 50 000 anasazi-intiaanien jälkeläistä yli sadassa pueblossa.lähde? Nykyään on jäljellä 25 puebloa, joista tunnetuimmat ovat Pueblo de Taos, Acoma, Hopi ja Zuni. 1100-luvulta alkaen puebloalueelle rakennettiin entistä enemmän linnoitusmaisia asumuksia, mikä viittaa levottomuuksiin. Samoihin aikoihin alueella vallitsi toistuva paheneva kuivuus. Pueblo-kulttuurin huomattava taantuminen 1300-luvun alussa saattaa liittyä kuivuuteen tai vieraiden heimojen hyökkäyksiin.
Pueblointiaanit joutuivat kokemaan kovia 1500- ja 1600-luvuilla espanjalaisten saavuttua. Espanjalaiset orjuuttivat intiaanit, tartuttivat heihin tappavia kulkutauteja eivätkä siirtokuntien vähäväkisyyden takia pystyneet suojelemaan puebloja vihamielisiä ryösteleviä, väkivaltaisia apacheja vastaan. Sen takia pueblointiaanit nousivat kapinaan 1600-luvun lopulla ja surmasivat 400 espanjalaista. Alussa menestyksekäs kapina kuihtui muun muassa sisäisiin riitaisuuksiin ja espanjalaisten voimakkaaseen vastahyökkäykseen. Mutta sen jälkeen pueblointiaanien asema helpottui, ja he taistelivat espanjalaisten kanssa yhdessä maahan tunkeutuvia heimoja, muun muassa comancheja ja apacheja vastaan. Myöhemmin Yhdysvallat liitti itseensä anasazi-intiaanien muinaisen asuma-alueen.
- ↑ Burenhult 1994, s. 182