Raittiusyhdistys Koitto on vuonna 1883 perustettu helsinkiläinen raittiusyhdistys. Yhdistys perustettiin Axel August Granfeltin johdolla Kohtuuden ystävien ensimmäiseksi alaosastoksi. Nimeä Koitto ehdotti ylioppilas Kaarle Krohn. Alkuvuosina raittiusyhdistyksen aatteena oli uskonto ja suomalaismielinen isänmaallisuus. Jäsenmäärän kasvaessa yhdistyksestä tuli kuitenkin osa suomalaista työväenliikettä.[1][2][3] Vuonna 1907 yhdistyksen sisällä aloitti toimintansa myöhemmin ammattiteatteriksi kasvanut Koiton Näyttämö.
Vuonna 1904 yhdistys hankki kesäsiirtolaksi Lammassaaren Helsingin Vanhankaupunginlahdella. Saareen valmistui jo 1905 arkkitehti Vilho Penttilän suunnittelema hirsilinna Pohjolan Pirtti.[4] Vuonna 1907 yhdistykselle valmistui samoin Vilho Penttilän suunnittelema kivirakenteinen toimitalo Koiton talo, joka rakennettiin Simonkadun ja Yrjönkadun kulmatontille.[5] Vuonna 1981 talon omistaneet SKP ja raittiusyhdistys myivät rakennuksen 22 miljoonalla markalla puolueen hallitsemalle Fexima-yhtiölle. Vuonna 1984 Fexima myi talon Hakalle noin 140 miljoonalla markalla.[6]
Yhdistys hallinnoi edelleen Lammassaaren aluetta Viikin luonnonsuojelualueella.[7]
- ↑ Pasi Koste: Katsaus Raittiusyhdistys Koiton ja Lammassaaren historiaan (Arkistoitu – Internet Archive) (PDF)
- ↑ Reetta Riihimäki, Marita Jalkanen: Koitto – vuosisata kansansivistystä – Kansanarkisto
- ↑ Reetta Riihimäki: Raittiusyhdistys Koitto – vuosisata kansansivistystä
- ↑ Pohjolan Pirtti (Arkistoitu – Internet Archive) - Koitto
- ↑ Raittiusseura Koiton talo (Arkistoitu – Internet Archive) - korttelit.fi
- ↑ SKP:n viimeinen vuosikymmen (Helsingin Sanomat 4.2.1990)
- ↑ Raittiusyhdistys Koitto ry., Lammassaari, Helsinki (Arkistoitu – Internet Archive)