Rakennetun emootion teoria

Osa artikkelisarjaa
Tunteet
Yleiskatsaus
Tunne Mieliala Tunneäly Primääritunteet Rakennetun emootion teoria Tunneilmasto
Tunteet Ahdistus Empatia Euforia Halu Hämmästys Häpeä (Myötähäpeä) Ilo Inho Intohimo Kateus (Mustasukkaisuus) Kiitollisuus Masennus Mielihyvä Nostalgia Onnellisuus Pelko Rakkaus Suru Syyllisyys Sääli Toivo Tylsyys Uteliaisuus Vahingonilo Viha Yksinäisyys Ylpeys
Muut käsitteet Aleksitymia Antipatia Apatheia Fanaattisuus Luottamus
Psykologian teemasivu
n k m

Rakennetun emootion teoria (aiemmin teoria emootiosta käsitteellisenä aktina^[1]) on tieteellinen teoria, joka selittää tunteen kokemuksen ja havainnon.^[2][3] Teorian esitti Lisa Feldman Barrett ratkaistakseen asian, jota hän kutsuu ”emootioparadoksiksi” ^[1], minkä hän väittää hämmentäneen emootion tutkijoita vuosikymmeniä, ja jota hän kuvailee seuraavasti: ihmisillä on eläviä ja intensiivisiä kokemuksia emootiosta jokapäiväisessä elämässään: he raportoivat näkevänsä emootioita, kuten ”vihaa”, ”surua”, ja ”iloa” toisissa ihmisissä, ja he kertovat kokevansa ”vihaa”, ”surua” ja niin edelleen itsessään. Tästä huolimatta psykofysiologiset ja neurotieteelliset todisteet ovat epäonnistuneet antamaan johdonmukaista tukea tällaisille erottuville kokemuksen luokille. ^[4] Sen sijaan kokeellinen näyttö asiasta esittää, että se mikä aivoissa ja kehossa on olemassa, on affekti, ja että emootiot rakennetaan lukuisten aivojen verkostojen toimiessa yhdessä.^[5][6] Huolimatta tästä todistejoukosta, useimmat muut emootioteoriat olettavat, että emootiot ovat geenien varustamia, eivät opittuja, ja ne tuotetaan aivoissa niihin erikoistuneissa piireissä: vihan piiri, pelon piiri, ja niin edelleen. Tällainen näkökanta liittyy hyvin yhteen emootioon liittyvien yleisten käsitysten kanssa. Rakennetun emootion teoria haastaa nämä oletukset. Se esittää, että nämä emootiot (usein ”perusemootioiksi”^[7] kutsutut) eivät ole biologisesti määräytyneitä, vaan sen sijaan ne ovat ilmiöitä, jotka ilmaantuvat tietoisuuteen kunakin hetkenä perustavamman laatuisista ainesosista.

1. ↑ ^{a b} Barrett, L. F.: Solving the emotion paradox: Categorization and the experience of emotion". Personality and Social Psychology Review. Annual Review of Genetics, 2006, 10. vsk, s. 20-46. PubMed:116430327 doi:10.1207/s15327957pspr1001_2 (englanniksi)
2. ↑ Barrett, Lisa Feldman: How Emotions are Made: The Secret Life of the Brain. Gettysburg: Houghton Mifflin Harcourt, 2017. ISBN 9780544133310 (englanniksi)
3. ↑ Barrett, L. F.: "The theory of constructed emotion: An active inference account of interoception and categorization". Social Cognitive and Affective Neuroscience, 2016, 12. vsk, s. 20-46. PubMed:27798257 doi:10.1093/scan/nsw154
4. ↑ Barrett, L. F.; Lindquist, K.; Bliss-Moreau, E.; Duncan, S.; Gendron, M.; Mize, J.; Brennan, L.: Of mice and men: Natural kinds of emotion in the mammalian brain?". Perspectives on Psychological Science ". Personality and Social Psychology Review. Perspectives on Psychological Science, 2007, 2. vsk, s. 297-312. doi:10.1111/j.1745-6916.2007.00046.x
5. ↑ Barrett, L. F.: "Emotions as natural kinds?". Perspectives on Psychological Science, 2007, 1. vsk, s. 28-58. PubMed:26151184 doi:10.1111/j.1745-6916.2006.00003.x
6. ↑ Barrett, L. F.; Wager, T: "The structure of emotion: Evidence from the neuroimaging of emotion". Current Directions in Psychological Science, 2006, 15. vsk, s. 79-85. PubMed:26151184 doi:10.1111/j.0963-7214.2006.00411.x
7. ↑ Ekman, P: Universals and cultural differences in facial expressions of emotion". Kirjassa Cole, J. (toim.). Nebraska Symposium on Motivation 1971, sivut 207-283. Lincoln, NE: University of Nebraska Press, 1972. ISBN 0-8032-5619-1 (englanniksi)