Rantakatu on Joensuun keskustan katu Pielisjoen rannassa. Sen joen puoleinen puoli on suurimmaksi osaksi Rantapuistoa.
Rantakadun varrella on joen puolella, etelästä alkaen:
- Merenkulun muistomerkki (Jouko Solonen, 1968)
- Ylisoutajan silta (2014)
- Matonpesulaituri
- Kesäkahvila Rento
- Matkustajasatama
- Kesäravintola Tuulaaki (1910, myös vuosi 1897 ilmoitettu rakennusvuodeksi) [1]
- Pakkahuone, (Paavo Uotila 1910)
- Rantapuisto
- Suvantosilta (1974)
- Joensuun kaupungintalo. Talossa toimii Joensuun kaupunginteatteri (1914). Kaupunginhallinnon tiloihin remontoidaan vuosina 2024-2025 tilat Pohjois-Karjalan museolle[2]. Teatteriravintola lopetti toimintansa toukokuussa 2023[3].
- Siltakadun liikenneympyrässä on terästeos "#Tuohi" (Antti Immonen, 2018) [4]
- Kanavatyttö-patsas, "Torso" (Taisto Martiskainen, 1963)[5]
- Kanavarannan kiinteistö, lääkärikeskus Mehiläinen, (Osuuspankin talo) eli Piimälinna (arkkitehti Tuomas Väyrynen 1962), jossa oli vuoteen 2012 hotelli Atrium ja ravintola Palaveri sekä myöhemmin PKO:n tšekkiläistyylinen pub Hostiina Piimälinna. [6] [7] [8]
- vanha Postitalo (1955)[9] (posti muutti pois 2009)[10], hotelli Lietsu ja muita yrityksiä. Postitalon takana on heinäkuussa 2020 valmistunut kerrostalo As Oy Vallinporras [11].
- Kanavapuisto
- Yläsatamakadun risteyksen liikenneympyrässä on metalliteos "Kranssi" (Hannu Siren, 2014) [12]
- Sirkkalan silta (2014) [13]
- entinen Joensuun konservatorion B-talo (-2021), sitä ennen pääkirjasto (-1992) ja tyttökoulu (1913-1956) (Magnus Schjerfbeck 1913) [14]
- ravintola Kreeta, entinen ravintola Astorian (–2015) ja Rantarastin talo [15]
- Pötkänniemen pysäköintialue
ja kaupungin puolella:
- Jääkärinpuisto eli Kolmikulmapuisto
- Olsonin talo, Rantakatu 5 (1853) [16]
- Hubbardtin talo (1895), aiemmin paikkalla oli tulipalossa tuhoutunut Aschanin talo (1852), useita yrityksiä, Rantakatu 9 [17]
- Johanssonin talo, Rantakatu 11, entinen turistihotelli ja poliisilaitos (arkkitehti Emil Gustafsson, 1893, käytetty myös nimeä Johnssonin talo).[18] Remontoitu vuonna 2022 pienyritysten toimitilaksi ja majoitusliikkeeksi nimellä Johanssonin talo 1849.[19][20]
- Surakan talo, Rantakatu 13 (1849–1850), Suvannon Santra -ravintola, pihalla Kesälato.
- Taitokortteli, johon kuuluvat
- Parviaisen talo (1886), joka siirrettiin 1977 Suvantokadulta Rantakadulle [21] ja
- Mustosen talo (1870)
- Vapaudenpuisto
- Sokos (1968), laajennukset vuonna 2000 ja 2009-2010.[22]
- Liike- ja toimistotalo (1975),(entinen LähiTapiolan talo) Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys
- Iivari Mononen Oy:n pääkonttori
- Pyhän Sergein ja Hermanin veljeskunnan entinen toimisto (nykyisin Valamossa)
- Pohjois-Karjalan Sähkön toimitalo (1972, Erkki Helasvuo)[23]
- entinen Joensuun konservatorio (-2021), alun perin kauppaoppilaitos (Unto Tupala 1957)[24]
- Valtion virastotalo (Kurt Simberg, 1966)[25]
- entinen maaherran virka-asunto (1967)
- Senioripiha, ensimmäiset talot valmistuivat keväällä 2014 (paloasema toimi tontilla vuoteen 2008) [26] [27]
- Rauhankadun Shell
- hautausmaa
- useita asuinkerrostaloja
Ainoa poikkikatu on Siltakatu. Rantakadulta alkavat seuraavat kadut: Papinkatu, Kalastajankatu, Malmikatu, Suvantokatu, Koskikatu, Niskakatu, Yläsatamakatu, Sairaalakatu ja Rauhankatu. Pielisjoen ylittävät Siltakadulla Itä- ja Länsisilta. Suvantokadun jatke Niinivaaralle päin on Suvantosilta ja Yläsatamakadun jatke Sirkkalaan on Sirkkalan silta. Rantakatu jatkuu pohjoiseen Utrantienä ja etelään joen rantaa seurailevana kävelytienä.
- ↑ Tuulaakin rakennuksen piirustukset ovat vuodelta 1910, vaikka rakennuksen kerrotaan valmistuneen 1897. Karjalainen, 4.5.2021, s. B8.
- ↑ Taru Väänänen: Kaupungintalon museoremontti on viimeistä silausta vaille valmis Karjalainen. 7.11.2024. Viitattu 9.11.2024.
- ↑ Teatteriravintola.fi teatteriravintola.fi. Arkistoitu 5.7.2023. Viitattu 5.7.2023.
- ↑ Taideteos valmistuu Joensuun keskustan kiertoliittymään Karjalainen. 24.11.2018. Viitattu 24.11.2018.
- ↑ Joensuun taidemuseo: Kanavatyttö Julkiset veistokset ja patsaat. Arkistoitu 1.1.2005. Viitattu 31.3.2011.
- ↑ Peitsi, Joulukuu 1963, nro 12. Maanpuolustuslehden Kustannusosayhtiö.
- ↑ Muuttunut kaupunkikuva. Karjalainen, 16.11.2012.
- ↑ Atriumin ja Palaverin toiminta loppuu - tilalle PKO:n opiskelijamaailma www.karjalainen.fi. Arkistoitu 30.11.2020. Viitattu 23.11.2020.
- ↑ Matti Virrantalo: (Posti) Haki paikkaansa kuin Kallio-Herkon uunia. Karjalan Heili, 22.1.2022.
- ↑ Joensuun pääposti muuttaa Rantakadulta Centrumiin. Karjalainen 4.11.2009
- ↑ Mauno Tuomisto: Ympäristömuutokset on havainnollistettava paremmin - heili.fi www.heili.fi. Arkistoitu 30.11.2020. Viitattu 23.11.2020.
- ↑ Rantakadun liittymään nostettiin yli viisi tonnia taideterästä Karjalainen. Arkistoitu 28.10.2014. Viitattu 26.11.2014.
- ↑ Sirkkalan silta avattu liikenteelle Joensuun kaupunki. Arkistoitu 5.12.2014. Viitattu 28.11.2014.
- ↑ Kulje kulmilla, katsele keskustaa -sivut (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Karjalainen 31.3.2016 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Karjalainen 18.5.2009: Olsonin talosta Laakkosen taloksi (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Liisa Yli-Ketola: Pienyrittäjiä paraatipaikalla. Karjalainen, 2.3.2019, s. A10-11.
- ↑ Kulttuuri- ja rakennushistorialliset suojelukohteet. Joensuu 1987.
- ↑ Johanssonin talo 1849 johanssonintalo.fi. Viitattu 6.9.2022.
- ↑ Aaro Virolainen: Vanha puutalo sai uuden elämän. Karjalainen, 15.9.2022, s. 8.
- ↑ Muuttunut kaupunkikuva Karjalainen. 19.12.2013. Arkistoitu 22.7.2014. Viitattu 24.9.2014.
- ↑ Muuttunut kaupunkikuva Karjalainen. 27.4.2012. Viitattu 26.12.2012.[vanhentunut linkki]
- ↑ Muutoksen virrassa. Pohjois-Karjalan Sähkö Oy 1945-1995, Gummerus 1995, s. 125.
- ↑ Joensuun kaupungin historia III-IV, s 215. Joensuu 1986
- ↑ Suonna Kononen: Hienompi kuin arvaisi. Joensuun virastotalo jäi monumentiksi Pohjois-Karjalan läänistä - kiintoisa selvitys valmistui rakennuksesta. Karjalainen, 12.2.2020.
- ↑ Joensuun Uutiset 22.11.2008
- ↑ Asunnottomien yömaja sai jatkoaikaa 16.2.2011. Yle Pohjois-Karjalan radio. Viitattu 16.2.2011.[vanhentunut linkki]