Riihi

Riihi on rakennus, jossa ennen kuivattiin ja puitiin viljaa.^[2] Riihikuiva vilja kesti hyvin varastoinnin ja se tuotti hyvän sadon. Viljaa kuivatettaessa kiukaan savu puhdisti siitä samalla syöpäläiset.^[3]

Vilja kuivattiin riihessä parvelle pystytettyinä eli ahdettuina lyhteinä (ahos, riihos) ja puitiin lattialla (permannolla, maassa) lyömällä varstan avulla jyvät irti tähkistä. Joissain tapauksissa jyvät irrotettiin polkemalla. Riihi rakennettiin hirrestä salvomalla ja tilkittiin lämpimäksi. Riihessä oli sisäänlämpiävä uuni, vanhempina aikoina kiuas. Riihen lattiana oli joko lankkulattia (silta), tasainen kallio tai savilattia. Palovaaran vuoksi riihi yleensä sijoitettiin hieman etäämmälle asuinrakennuksista.

Riihen kaltaisia rakennuksia tunnetaan eri muodoissa koko Pohjois-Euroopasta, missä ilmasto on viileä ja kostea. Varsinaisia riihiä tavataan aina Skandinavian savolaismetsistä ja Itä-Baltiasta Länsi-Siperiaan asti. Riihen voi sanoa olevan tyypillinen useille suomalais-ugrilaisille ja slaavilaisille kansoille.

1. ↑ U. T. Sirelius: riihi vuodelta 1793 Parkanon Kovasessa www.finna.fi. Viitattu 28.12.2020.
2. ↑ Helsingin yliopisto, Kansatieteen laitos, käsikirjoitus Teppo Korhonen: Riihi Historiallinen maatalous. Viitattu 15.7.2020.
3. ↑ Nils Erik Villstrand: Valtakunnanosa, s. 154–155. Svenska litteratursällskapet i Finland, 2012.