Rikhard II | |
---|---|
![]() Rikhard II. Tuntemattoman taiteilijan muotokuva noin vuodelta 1390 esillä kuninkaan hautapaikassa Westminster Abbeyssä, Lontoossa. Kyseessä on vanhin tunnettu brittimonarkin muotokuva. | |
Englannin kuningas | |
Valtakausi | 22. kesäkuuta 1377 – 29. syyskuuta 1399 |
Kruunajaiset | 16. heinäkuuta 1377 |
Edeltäjä | Edvard III |
Seuraaja | Henrik IV |
Syntynyt |
6. tammikuuta 1367 Bordeaux, Akvitanian herttuakunta |
Kuollut |
14. helmikuuta 1400 Pontefractin linna, Yorkshire |
Puoliso |
Anne Valois'n Isabella |
Suku | Plantagenet/Anjou |
Isä | Edvard Musta prinssi |
Äiti | Johanna |
Nimikirjoitus |
![]() |
Richard II (6. tammikuuta 1367 – 14. helmikuuta 1400) oli Englannin kuningas vuosina 1377–1399. Hän oli edellisen kuninkaan Edvard III:n pojanpoika. Hänen isänsä oli Poitiers'n taistelusta tunnettu Edvard Musta prinssi.[1]
Koska Rikhard syntyi loppiaisena ja kolme kuningasta oli läsnä hänen syntyessään, syntyi legenda, jonka mukaan hänen oli määrä tehdä suuria asioita, vaikka hän olikin vasta kuningasperheen toinen poika. Hänestä tuli kuitenkin kruununperijä, kun hänen vanhempi veljensä kuoli jo lapsuudessa. Hänestä tehtiin myös Walesin prinssi isänsä kuollessa yllättäen vuonna 1376. Kun Edvard III kuoli seuraavana vuonna, Rikhard II kruunattiin kuninkaaksi vain kymmenvuotiaana, joskin todellista valtaa käytti aluksi Rikhardin sedän, Juhana Gentin, johtama aatelisten neuvosto. Rikhard II oli viimeinen Plantagenetien päähaaran (Anjou) kuningas. Hänen jälkeensä suvun miespuoliset jälkeläiset jakautuivat kahteen keskenään taistelevaan haaraan: Lancaster- ja York-sukuihin. Rikhard II:n valtakautta leimasivat sisäpoliittiset kiistat ja valtakamppailut aatelisten kanssa. Rikhard II:n on väitetty keksineen nenäliinan.[2][3] Hän oli hyvin tarkka hovin tarjoilusta ja aterioista.