Back Piriet Afrikaans Pirita AN بيريت Arabic Pirita AST ХъинцӀир AV Pirit Azerbaijani Пирит Bashkir Пірыт Byelorussian Пирит Bulgarian Pirit (mineral) BS

Rikkikiisu

Rikkikiisu
Yhteenkasvettuneita rikkikiisukiteitä
Yhteenkasvettuneita rikkikiisukiteitä
Luokka sulfidimineraalit
Kemialliset ominaisuudet
Kemiallinen kaava FeS2
Molekyylipaino 119,98 g/mol
Fysikaaliset ominaisuudet
Väri messinginkeltainen
Asu kuutiollisia, omamuotoisia kiteitä, myös massiivinen tai rakeinen
Kidejärjestelmä kuutiollinen
Kaksostus tunkeutumiskaksosia
Lohkeavuus epäselvä
Murros simpukkamainen, epätasainen
Taottavuus murenee taottaessa
Kovuus Mohsin asteikolla 6–6,5
Ominaispaino 4,95–5,10
Tiheys 4,8–5 g/cm3
Liukenevuus liukenee typpihappoon
Optiset ominaisuudet
Optiset ominaisuudet isotrooppinen
Kiilto metallikiilto
Viiru mustanruskea, vihertävänmusta
Läpinäkyvyys läpinäkymätön
Muut ominaisuudet paramagneettinen, kipinöi iskettäessä
Lähteet

[1][2]

Aiheesta muualla

Rikkikiisu Commonsissa

Rikkikiisu eli pyriitti eli katinkulta on raudan sulfidi, kemiallisesti FeS2 eli rautadisulfidi. Se on yleisin kaikista sulfidimineraaleista. Rikkikiisusta käytetty nimi pyriitti, on johdettu kreikan kielen sanasta πυρίτης (pyritēs), joka tarkoittaa "tulesta" tai "tulessa". Nimi on todennäköisesti peräisin siitä, että rikkikiisu kipinöi, kun sitä iskee terästä tai piikiveä vasten. Tätä rikkikiisun ominaisuutta on hyödynnetty esimerkiksi rataslukolla varustetuissa varhaisissa tuliaseissa[3][4] Rikkikiisu sekoitetaan hyvin helposti markasiittiin, jonka kemiallinen koostumus on sama FeS2, mutta sen kiderakenne on rikkikiisun kuutiollisesta poiketen ortorombinen.[5] Siinä voi olla hivenaineena pieniä määriä kuparia tai kultaaselvennä.[6]

  1. ↑ Pyrite Mindat.org – Hudson Institute of Mineralogy. Viitattu 7.12.2018. (englanniksi)
  2. ↑ Pyrite Mineral Data Mineralogy Database. Viitattu 7.12.2018. (englanniksi)
  3. ↑ Wheel lock Encyclopædia Britannica. Viitattu 7.12.2018. (englanniksi)
  4. ↑ Wheellocks – Principles and Function Engerisser.de. Viitattu 7.12.2018. (englanniksi)
  5. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä kivikirja ei löytynyt
  6. ↑ Jones, Adrian: Kivet, s. 35. Suomentanut Koivisto, Marjatta. Helsinki: WSOY, 2000. ISBN 951-0-31579-6
From Wikipedia, the free encyclopedia · View on Wikipedia

Developed by Nelliwinne