Rumin sulttaanikunta Anadolu Selçuklu Devleti |
|
---|---|
1077–1308 |
|
|
|
|
|
Valtiomuoto | sulttaanikunta |
Pääkaupunki | Konya |
Uskonnot | sunnalaisuus |
Kielet | turkki, persia |
Edeltäjä | Seldžukkien valtakunta |
Seuraaja | Karamanoğlu |
Rumin sulttaanikunta (turk. Anadolu Selçuklu Devleti eli ”Anatolian seldžukkivaltio” tai turk. Türkiye Selçuklu Devleti eli ”Turkin seldžukkivaltio”) oli lyhytikäinen seldžukkien turkkilaisvaltio 1100–1200-luvuilla Vähässä-Aasiassa. Se syntyi Bysantin menettämälle alueelle, jonka Bysantti onnistui myöhemmin osittain valtaamaan takaisin. Rum-sana viittaa Roomaan eli Bysanttiin.[1]
Bysantti menetti alueen Manzikertin taistelussa vuonna 1071 ja sen jälkiselvittelyissä.[2][3] Sulttaanikunnan pääkaupunki oli Konya, jonka mukaan valtiota on nimitetty myös Konyan sulttaanikunnaksi eli Ikonionin[1] sulttaanikunnaksi.
Sulttaanikunta joutui monelta suunnalta tulleen ulkoisen paineen alaiseksi. Ristiretkiaikana alueella liikkui länsieurooppalaisia joukkoja. Vuoden 1101 ristiretki ja 1140-luvun Toinen ristiretki vaikuttivat sen asemaan, vaikka ristiretkeläisten tavoitteet olivat etelämpänä Pyhällä maalla.[1] Vuoden 1242 jälkeen seldžukit joutuivat luovuttamaan itäisiä alueitaan hyökkääville mongoleille ja kärsivät vuonna 1279 raskaan tappion persialaisille mongolivallan jatkajille. Vähän-Aasian seldžukkien viimeinen sulttaani Masud II kuoli vuonna 1308.