Ruskean koiran tapaus

Ruskean koiran tapaus oli vivisektiota koskenut poliittinen kiista, joka riehui Englannissa vuosina 1903–1910. Siihen kuului ruotsalaisten feministien soluttautuminen Lontoon yliopiston lääketieteen luennoille, järjestetyt tappelut lääketieteen opiskelijoiden ja poliisien välillä, koirapatsaan poliisisuojelus, kunnianloukkausoikeudenkäynti Royal Courts of Justicessa sekä kuninkaallisen komission perustaminen tutkimaan eläinten käyttöä kokeissa. Tapauksesta tuli tunnettu oikeustapaus (ransk. cause célèbre) joka jakoi maata.

Kiistan laukaisivat syytökset, joiden mukaan helmikuussa 1903 University College Londonin fysiologian laitoksen fysiologi William Bayliss suoritti 60 lääketieteen opiskelijasta koostuvan yleisön edessä laittoman vivisektion ruskealla terrierillä, joka Baylissin ja hänen ryhmänsä mukaan oli riittävän hyvin anestesioitu, mutta joka ruotsalaisten aktivistien mukaan oli tajuissaan ja koki kovia. National Anti-Vivisection Society tuomitsi menettelyn julmaksi ja laittomaksi. Bayliss, jonka tutkimukset koirilla johtivat hormonien löytämiseen, raivostui maineeseensa kohdistuneesta hyökkäyksestä. Hän nosti syytteen kunnianloukkauksesta ja voitti kanteen.

Vivisektion vastustajat tilasivat pronssisen koirapatsaan muistomerkiksi, joka paljastettiin Batterseassa vuonna 1906, mutta lääketieteen opiskelijat suuttuivat sen provokatiivisesta kyltistä, mikä johti toistuvaan muistomerkin vandalisointiin ja ympärivuorokautiseen poliisivartioinnin tarpeeseen niin kutsuttujen anti-doggereiden varalta. 10. joulukuuta 1907 tuhat lääketieteen opiskelijaa marssi keski-Lontoon läpi kantaen ja heiluttaen koiraa esittävällä hahmolla varustettuja keppejä ottaen yhteen suffragettien, ammattiliittolaisten ja 400 poliisivirkailijan kanssa.