Kaakkois-Aasian sopimusjärjestö | |
---|---|
Southeast Asia Treaty Organization | |
![]() |
|
![]() SEATO:n jäsenvaltiot sinisellä, jäsenvaltioiden siirtomaat vaaleansinisellä. |
|
Perustettu | 8. syyskuuta 1954 |
Lakkautettu | 30. kesäkuuta 1977 |
Tyyppi | sotilasliitto |
Päämaja | Bangkok, Thaimaa |
Toiminta-alue | Kaakkois-Aasia |
Jäsenet |
![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() |
Viralliset kielet | englanti |
Kaakkois-Aasian sopimusjärjestö (engl. Southeast Asia Treaty Organization, SEATO) oli vuosina 1955–1977 toiminut Kaakkois-Aasian ja lounaisen Tyynenmeren maiden alueellinen puolustusliitto, joka perustettiin vastustamaan kommunismin leviämistä alueella. Perustamisen taustalla olivat Korean sota, kommunistien valtaannousu Pohjois-Vietnamissa sekä kommunistien kansannousuyritykset Filippiineillä ja Malaijassa.[1] SEATO muodostettiin Trumanin doktriinin johdosta kylmän sodan aikana.
SEATO perustettiin sopimuksella, joka allekirjoitettiin Manilassa Filippiineillä 8. syyskuuta 1954 ja astui voimaan 19. helmikuuta 1955. Perustajavaltiot olivat Australia, Filippiinit, Pakistan, Ranska, Thaimaa, Uusi-Seelanti, Yhdistynyt kuningaskunta ja Yhdysvallat. Ranskan Indokiinasta muodostetut uudet valtiot Vietnam, Kambodža ja Laos eivät voineet vuoden 1954 Geneven konferenssin päätösten vuoksi liittyä SEATO:on, mutta ne kuuluivat silti Manilan sopimuksen mukaan SEATO:n suojeluksessa olleeseen alueeseen.[1] Aloitteen puolustusliiton perustamisesta teki Yhdysvaltain ulkoministeri John Foster Dulles. Järjestön keskuspaikka oli Bangkokissa Thaimaassa.
SEATO:lla ei ollut omia sotavoimia, mutta sen jäsenvaltiot järjestivät yhteisiä sotaharjoituksia. Pakistan irtautui SEATO:sta vuonna 1968 ja Ranska veti taloudellisen tukensa pois siltä vuonna 1975, mikä merkitsi lopun alkua toiminnalle. Viimeiset SEATO:n sotaharjoitukset pidettiin helmikuussa 1976 ja järjestö lakkautettiin virallisesti 30. kesäkuuta 1977.[1]