Saatananpalvonta viittaa saatanan tai yleensä henkilöllistyneen pahuuden palvontaan. Saatananpalvontaa pidetään eri asiana kuin satanismi, joka on saatanaan liittyviä symboleja käyttävä uskonnollinen oppi.[1] Suomessa on poikkeuksellisesti puhuttu kahdesta eri ilmiöstä ja käsitteestä. Kansainvälisesti käytetään yhdenmukaisemmin termiä satanismi.[2] Uskontotieteilijä J. Gordon Melton on sanonut, että saatananpalvonta on ”maailman suurin uskonto, jota ei ole ikinä ollut olemassa.”[3]
Saatananpalvonta on tiedotusvälineiden luoma nimitys, josta moni satanisti sanoutuu irti.[4] Uskontotieteilijä Titus Hjelmin mukaan ”Saatananpalvonta käytännössä on sellainen asia, mikä on ehkä enemmänkin nuorison toiminnasta huolestuneiden vanhempien ihmisten päässä kuin missään todellisuudessa tapahtuva asia.”[5] Suomen 1990-luvun saatanapelossa uskonnollisten piirien hallitsemassa keskustelussa saatananpalvonnasta puhuttiin nuoria houkuttelevana kulttina, jota johtivat rikolliset.[6] Hjelmin mukaan saatananpalvontaa sellaisena kuin osa kristityistä on sitä kuvaillut, ei ole olemassa. Hautakivien kaatamisen kaltaisen ilkivallan tai psyykkisen oireilun takana vaikuttava ”saatananpalvonta” on Hjelmin mukaan kuvitelmaa.[7]
<ref>
-elementti; viitettä Kielitoimiston sanakirja
ei löytynyt<ref>
-elementti; viitettä Väyrynen
ei löytynyt<ref>
-elementti; viitettä Savolainen
ei löytynyt<ref>
-elementti; viitettä Tiihonen
ei löytynyt<ref>
-elementti; viitettä Viro
ei löytynyt<ref>
-elementti; viitettä Rämö
ei löytynyt<ref>
-elementti; viitettä Ahlroth
ei löytynyt