Saimaan kanava

Saimaan kanava (ruots. Saima kanal,^[2] ven. Сайменский канал, Saimenski kanal) on ensimmäisen kerran vuonna 1856 avattu kanava, joka yhdistää Saimaan vesistöalueen Lappeenrannasta Viipurin kautta Suomenlahteen luode-kaakko-suuntaisesti Suomessa ja Venäjällä. 50 vuodeksi solmittu nykyinen vuokrasopimus on ollut voimassa vuodesta 2012.^[3]

Suomen Venäjältä vuokraama Saimaan kanavan alue on erikoinen kaistale maailmassa. Maaperä on Venäjän valtion omistuksessa, mutta Suomi on vuokrannut sen pitkällä vuokrasopimuksella. Samanlaista vuokra-aluetta ei nykyään ole missään muualla maailmassa – Macao, Hongkong ja Panaman kanava olivat aikaisemmin samantyyppisiä vuokra-alueita, mutta niiden sopimukset eivät ole enää voimassa.^[4]

Saimaan kanavan Suomen-puoleinen osa on kokonaisuudessaan Lappeenrannan kaupungin alueella, ja sen pituus on 23,3 kilometriä. Venäjän puoleinen osuus on 19,6 kilometriä^[5] ja sijaitsee Kamennogorskin kaupunkiasutuksen ja Seleznjovon maaseutuasutuksen rajalla sekä Viipurin kaupungissa. Kanavan kokonaispituus on 42,9 kilometriä. Kokonaisputous Saimaalta Suomenlahdelle on keskimäärin 75,7 metriä, ja se on porrastettu kahdeksalla sululla, joiden putouskorkeudet vaihtelevat 5,5 metristä 12,4 metriin. Kanavan ylitse johtaa seitsemän avattavaa ja kuusi kiinteää siltaa. Kanava on 50–60 metriä leveä ja enintään kuusi metriä syvä.^[5]

Saimaan kanavaa pitkin kuljetettiin vuonna 2007 yli kaksi miljoonaa tonnia tavaraa, pääasiassa metsä- ja kaivannaisteollisuuden raaka-aineita sekä tuotteita.^[6][7]

Kanavan kaukokäyttökeskus sijaitsee Mälkiän sululla, josta voidaan suorittaa kaikkien kanavan sulkujen ja siltojen käyttö. Lisäksi kanavan alimmalta eli Brusnitšnojen sululta on mahdollista ohjata kolmea alinta sulkua.^[8]

Kanavan käytöstä ja kunnossapidosta vastaa Väyläviraston urakoitsijana NRC Group Finland Oy.^[9] Edellinen urakoitsija oli Arctia Meritaito Oy.^[10][11]

1. ↑ Bernhard Reinhold: Slussen vid Juustila (kuvituskuva) Zacharias Topelius: En resa i Finland. 1872–1874. Viitattu 8.1.2025. (ruotsiksi)
2. ↑ Saima kanal Svenska ortnamn i Finland – Institutet för de inhemska språken. (ruotsiksi)
3. ↑ Tasavallan presidentin asetus Saimaan kanavan Venäjälle kuuluvan osan ja siihen liittyvän  alueen vuokraamisesta Suomen tasavallalle... Finlex – Oikeusministeriö. 27.1.2012.
4. ↑ Kivimäki, Petri: Suomella on vuokrattuna 20 km pitkä alue Venäjältä – ainutlaatuista koko maailmassa Yle Uutiset. 21.3.2017. Yleisradio. Viitattu 21.3.2017.
5. ↑ ^{a b} Salmelin, s. 6–7
6. ↑ Yli 150-vuotias vesireitti. Ilta-Sanomat, 15.8.2009, s. 33.
7. ↑ Aarnio, Oskari: Kaakkois-Suomen satamien ja Venäjän sisävesisatamien välisen liikenteen kehittäminen ja mahdollisuudet, s. 18. (Insinöörityö) Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, 2011. Teoksen verkkoversio.
8. ↑ Ala-Kokko, Marja & Holvas, Jakke & Stenström, Mira: Ajantasa: Terveisiä Saimaan kanavalta Yle Areena. 27.9.2017.
9. ↑ Etelä-Saimaa: Arctia Meritaito irtisanoo Saimaan kanavan kunnossapitohenkilöstön – Urakointi kanavalla siirtyy NRC:lle esaimaa.fi.
10. ↑ Kanavien käyttö ja kunnossapito Arctia.
11. ↑ Arctia Meritaito Oy: MUUTOSNEUVOTTELUT PÄÄTÖKSEEN ARCTIA MERITAITO OY:N KANAVALIIKETOIMINNOSSA arctia.fi.