Saku Koivu | |
---|---|
Koivu vuonna 2019. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 23. marraskuuta 1974 Turku, Suomi |
Kansalaisuus | Suomi |
Jääkiekkoilija | |
Lempinimi | Captain K, Saks[1] |
Pelipaikka | keskushyökkääjä |
Maila | vasen |
Pituus | 178 cm |
Paino | 82 kg |
Pelinumero | 11 |
Pelaajaura | |
Pääsarjaura | 1992–2014 |
Seurat |
TPS (SML) Montreal Canadiens (NHL) Anaheim Ducks (NHL) |
NHL-varaus |
21. varaus, 1993 Montreal Canadiens |
Mitalit | |||
---|---|---|---|
Koivu vuoden 2008 MM-kilpailuissa. | |||
Miesten jääkiekko | |||
Olympialaiset | |||
Hopeaa | Torino 2006 | jääkiekko | |
Pronssia | Lillehammer 1994 | jääkiekko | |
Pronssia | Nagano 1998 | jääkiekko | |
Pronssia | Vancouver 2010 | jääkiekko | |
MM-kilpailut | |||
Kultaa | Ruotsi 1995 | jääkiekko | |
Hopeaa | Italia 1994 | jääkiekko | |
Hopeaa | Norja 1999 | jääkiekko | |
Pronssia | Kanada 2008 | jääkiekko | |
Maailmancup | |||
Hopeaa | 2004 | jääkiekko | |
SM-kilpailut | |||
Kultaa | 1993 | jääkiekko | |
Kultaa | 1995 | jääkiekko | |
Hopeaa | 1994 | jääkiekko |
Saku Antero Koivu (s. 23. marraskuuta 1974 Turku) on suomalainen uransa päättänyt jääkiekkoilija. Koivu oli pelipaikaltaan keskushyökkääjä. Mittavan uran luonut Koivu pelasi NHL:ssä yli 1 100 runkosarjaottelua.[2] Pelaajauransa ohella Koivu toimi myös Kansainvälisen olympiakomitean urheilijajäsenenä vuosina 2006–2014.[3]
Koivun ammattilaisura käynnistyi Turun Palloseurassa, jossa hän voitti 1990-luvun alkupuoliskolla kaksi Suomen mestaruutta saavuttaen myös lukuisia henkilökohtaisia pelaajapalkintoja. Montreal Canadiens varasi Koivun NHL:ään vuoden 1993 varaustilaisuudessa numerolla 21[4], ja Koivu siirtyi NHL:ään voitettuaan jääkiekon maailmanmestaruuden vuoden 1995 keväällä. Montrealissa Koivusta tuli hyvin pian seuran kannattajien suosikki, ja hänet valittiin vuonna 1999 seuran kapteeniksi ensimmäisenä eurooppalaisena jääkiekkoilijana kautta aikain.[5] Koivu toimi Canadiensin kapteenina aina kevääseen 2009 asti, jolloin hän siirtyi Anaheim Ducksiin.[5][6] Hän edusti Anaheimia kevääseen 2014[7], minkä jälkeen hän päätti uransa saman vuoden syyskuussa.[8]
Koivun pelaajauraa varjostivat lukuisat loukkaantumiset ja sairaudet, ja hän pelasi urallaan NHL:ssä täyden 82 ottelun mittaisen runkosarjan vain kahdesti. Hän joutui jättämään yli 260 NHL-ottelua väliin loukkaantumisten vuoksi, ja hänen uransa uhkasi päättyä ennenaikaisesti vuonna 2001 havaittuun imusolmukesyöpä non-Hodgkinin lymfoomaan ja vuonna 2006 silmävammaan, jonka vuoksi hänen silmäänsä pääsi vuotamaan vaarallisesti verta.[9] Voitettuaan taistelunsa syöpää vastaan Koivu palkittiin sisukkuutta, urheiluhenkeä ja omistautumista jääkiekolle osoittaneena pelaajana Bill Masterton Memorial Trophylla, ja vuonna 2007 hänet palkittiin King Clancy Trophylla humanitaarisesta työstään syövästä kärsivien avuksi.[10]
Suomen jääkiekkomaajoukkueessa pelatessaan Koivu toimi lähes poikkeuksetta joukkueensa kapteenina. Hän saavutti maajoukkueurallaan yhden MM-kullan, kaksi -hopeaa ja yhden -pronssin. Olympialaisissa hän on saavuttanut yhden olympiahopean ja kolme -pronssia sekä vuoden 2004 maailmancupin toisen sijan. Torinon talviolympialaisissa vuonna 2006 Koivu valittiin olympialaisten tähdistökentälliseen, ja MM-kilpailuissa hän tuli valituksi tähdistökentälliseen kolme kertaa. Hänet palkittiin myös kahdesti MM-kilpailujen parhaana hyökkääjänä, ja hän myös voitti MM-kilpailujen pistepörssin vuonna 1999.lähde?
<ref>
-elementti; viitettä Saku Koivun silmä vakavassa vaarassa
ei löytynyt