Saly Portudal

Saly Portudal
Palm Beach -hotelli Salyssa.
Saly Portudal
Koordinaatit: 14°26′5″N, 16°59′52″W
Valtio	Senegal
Alue	Thièsin alue
Departementti	Mbourin departementti
Hallinto
– Asutustyyppi	kaupunki
– Hallinnon tyyppi	kunta
Väkiluku (2019)	31 700
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Saly Portudal on kaupunkikunta Thièsin alueen Mbourin departementissa Senegalissa. Se sijaitsee Atlantin rannikolla viisi kilometriä Mbourista luoteeseen. Kunnassa on 31 700 asukasta (vuonna 2019, arvio)^[1].

Malicoundan maalaiskunnasta vuonna 2008 erotettu Saly Portudal koostuu 16 kaupunginosasta.^[2] Se sijaitsee ilmastoltaan miellyttävällä Petite Côten rannikkovyöhykkeellä^[3]. Asukkaista 60 % on sererejä, 25 % fulbeja, 7 % bambaroita ja mandinkoja sekä 4 % wolofeja. Paikkakunnalla asuu myös paljon ulkomaalaisia.^[2]

Portudal oli 1500-luvulta lähtien Baolin valtion sekä portugalilaisten, hollantilaisten, englantilaisten ja ranskalaisten kauppapaikka. Kaupankäynnin seurauksena sinne muodostui portugalilais-afrikkalaisten lançadojen katolinen yhteisö. Louis Faidherben johtamat ranskalaiset valloittivat alueen vuonna 1859.^[4][5] Paikkakunnan historiasta muistuttaa vanha linnake^[6].

1980-luvulta lähtien kehitetty Saly on lukuisine hotelleineen Senegalin ja koko Länsi-Afrikan suurin matkailukeskus. Se tarjoaa all inclusive -rantalomien lisäksi urheilukalastusta, golfia, iltahuveja ja muita aktiviteetteja.^[7] Kunnan asukkaista 65 prosenttia saa elantonsa suoraan matkailusta^[8]. Muita elinkeinoja ovat perinteisin menetelmin harjoitettu kalastus, käsityöammatit ja kaupankäynti^[2].

1. ↑ Situation économique et sociale de la région de Thiès 2019 ANSD. 2021. Arkistoitu 19.1.2022. Viitattu 23.1.2022.
2. ↑ ^{a b c} Travaux de la sous composante protection, restauration et entretien des plages de Saly: Plan d’action de reinstallation DocPlayer.fr. 2018. Viitattu 23.1.2022.
3. ↑ Ciss, Gorgui: Saly-Portudal, un village sénégalais face au tourisme international. Les Cahiers d’Outre-Mer, 1989, s. 53–72. Artikkelin verkkoversio.
4. ↑ Ross, Eric S.: Culture and Customs of Senegal, s. 11, 17, 37. Westport: Greenwood Press. ISBN 978-0-313-34036-9
5. ↑ Barry, Boubacar: Senegambia and the Atlantic slave trade, s. 41, 47, 76, 193. Cambridge: Cambridge University Press, 1998. ISBN 0-521-59226-7
6. ↑ Guèye, Mbaye: Sites liés à la traite négrière et à l’esclavage en Sénégambie: Pour un tourisme de mémoire, s. 51–54. Paris: Unesco, 2005. Teoksen verkkoversio.
7. ↑ Petit Futé Sénégal 2020, s. 189–199. Paris: Les Nouvelles Éditions d’Université, 2019. ISBN 978-2305022550
8. ↑ Étude sur la vulnérabilité du secteur touristique à Saly et de ses implications socioéconomiques sur l’économie locale au niveau de la station touristique ResearchGate. 2011. Viitattu 23.1.2022.