Back Sankarani Catalan Sankarani CEB Sankarani Czech Санкарани (юханшыв) CV Sankarani German Sankarani River English Sankarani (rivero) Esperanto Río Sankarani Spanish Sankarani French Osimiri Sankarani IG
| Sankarani | |
|---|---|
| Alkulähde | Kouroukellen ja Gbanhalan yhtymäkohta |
| Laskupaikka | Nigerjoki |
| Maat | Guinea ja Mali |
| Pituus | 670 km |
| Valuma-alue | 35 500 km² |
 |
|
Sankarani on Nigerin sivujoki Guineassa ja Malissa. Sen pituus on 670 kilometriä[1] ja valuma-alueen laajuus 35 500 neliökilometriä[2].
Sankaranin alkujoet ovat Kouroukelle ja Gbanhala. Sen tärkein sivujoki on Dion,[3] jonka jälkeen joki virtaa kohti pohjoista. Alajuoksulla siihen yhtyy vielä Ouassoulou Bale[1]. Sankarani liittyy Nigeriin noin 40 kilometriä ennen Bamakoa[4]. Sen valuma-alueesta kaksi kolmasosaa kuuluu Guineaan[5]. Vuotuinen virtaama on noin viisi kuutiokilometriä[6].
Joella sijaitsee vuonna 1982 valmistunut Sélinguén pato ja vesivoimalaitos. Voimalan kapasiteetti on 44 megawattia ja tuotanto noin 230 gigawattituntia.[7] Sen 23 metriä korkea ja 2 600 metriä pitkä säännöstelypato muodostaa 34,2 neliökilometrin laajuisen tekojärven, jonka varastointikyky on 2,2 kuutiokilometriä. Pato mahdollistaa noin 60 000 hehtaarin laajuisen alueen keinokastelun, mutta toistaiseksi siitä on käytössä vain 1 350 hehtaaria.[8]
Sankaranin varrella sijainnutta Niania on pidetty yhtenä keskiaikaisen Malin valtakunnan keskuksista tai mahdollisesti jopa sen pääkaupunkina[9][10].
- ↑ a b Monographie, s. 16.
- ↑ Monographie, s. 3.
- ↑ Monographie, s. 9–11, 15–16.
- ↑ The Niger River Basin, s. 13.
- ↑ The Niger River Basin, s. 32, 34.
- ↑ The Niger River Basin, s. 48.
- ↑ Bagnéres, Jacques: L’ aménagement de Sélingué au Mali encyclopedie-energie.org. 2015. Arkistoitu 16.8.2016. Viitattu 13.7.2016.
- ↑ The Niger, a lifeline: Effective water management in the Upper Niger Basin, s. 23–24. Lelystad, Sévare, Amsterdam, Veenwouden: Rijkswaterstaat, Wetlands International, Institute for Environmental studies, Altenburg & Wymenga ecological consultants, 2005. ISBN 90-807150-6-9 Teoksen verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Encyclopedia of African History and Culture, volume II, s. 168. New York: Facts on File, 2005. ISBN 0-8160-5270-0
- ↑ New Encyclopedia of Africa, volume 4, s. 28–29. Farmington Hills: Thomson Gale, 2008. ISBN 978-0-684-31458-7