Back Seaborgium Afrikaans ሲቦርጂየም Amharic Seaborguio AN सीबोर्गियम ANP سيبورغيوم Arabic سيبورݣيوم ARY سيبورجيوم ARZ Seaborxu AST Siborgium Azerbaijani Сиборгий Bashkir
| |||||
| Yleistä | |||||
| Nimi | Seaborgium | ||||
| Tunnus | Sg | ||||
| Järjestysluku | 106 | ||||
| Luokka | siirtymämetalli | ||||
| Lohko | d-lohko | ||||
| Ryhmä | 6. siirtymäalkuaine | ||||
| Jakso | 7 | ||||
| Löytövuosi | 1974 | ||||
| Atomiominaisuudet | |||||
| Atomipaino (Ar) | (269) | ||||
| Orbitaalirakenne | [Rn]5f146d47s2 | ||||
| Elektroneja elektronikuorilla | 2, 8, 18, 32, 32, 12, 2 | ||||
| Fysikaaliset ominaisuudet | |||||
| Olomuoto | |||||
| Muuta | |||||
| Ominaislämpökapasiteetti | luotettavaa dataa ei saatavissa kJ/(kg K) | ||||
| CAS-numero | 54038-81-2 | ||||
| Tiedot normaalilämpötilassa ja -paineessa | |||||
Seaborgium (aiemmin unnilhexium) on alkuaine, jonka järjestysluku on 106 ja kemiallinen merkki Sg. Se kuuluu 6. ryhmään ja 7. jaksoon. Alkuaineen tunnettujen isotooppien massaluvut ovat välillä 258–271 ja useimpien puoliintumisaika on alle yksi sekunti. Sen pysyvimmän havaitun isotoopin (269Sg) puoliintumisajaksi on arvioitu noin 3,1 minuuttia.[1]
Seaborgium on radioaktiivinen metalli, jota ei esiinny luonnossa. Seaborgium on ydinreaktioilla keinotekoisesti valmistettu alkuaine, jolla ei ole kaupallista käyttötarkoitusta. Sitä tuskin pystytään valmistamaan niin merkittäviä määriä, että sen ominaisuuksia voitaisiin tarkemmin tutkia. Ei esimerkiksi tiedetä, minkä väristä se on, mutta sen arvellaan olevan metallin ja hopean valkoinen tai harmaa. Toistaiseksi sitä on onnistuttu valmistamaan vain muutama atomi.
Hapetusluku Sg+6:n arvellaan olevan pysyvin.
Seaborgiumia on onnistuttu valmistamaan vain hyvin pieniä määriä seuraavalla ydinreaktioon perustuvalla menetelmällä:
Paul Scherrer Institutessa Sveitsissä seaborgiumin toista isotooppia onnistuttiin valmistamaan alkuaineiden kalifornium ja neon välisessä reaktiossa seuraavasti:
248 Cf + 22 Ne → 266 Sg + 41 n
- ↑ Audi, G. et al.: The NUBASE2016 evaluation of nuclear properties. Chinese Physics C, 2017, 41. vsk, nro 3, s. 030001-1-030001-138. IOP Publishing. doi:10.1088/1674-1137/41/3/030001 Artikkelin verkkoversio. (pdf) Viitattu 7.4.2018. (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive)