Sfinksi | |
---|---|
Ominaisuudet | |
Nimen etymologia | kreikk. sphinx, ’kuristaja’ |
Tuntomerkit | naisen pää, suden tai leijonan ruumis, kotkansiivet, käärmeen häntä, torahampaat |
Kotipaikka | Afrikka |
Asuinpaikka | Fikion-vuori muinaisen Kreikan kaupungin Theban lähellä |
Kansanperinne | |
Kansanperinteen alkuperä |
egyptiläinen ja kreikkalainen tarusto |
Sfinksi (m.kreik. σφίγξ, sfinks, ’kuristaja’) on taiteessa ja mytologiassa kuvattu ihmispäinen symbolieläin, jolla oli leijonan ruumis ja joskus myös siivet. Ensimmäiset tunnetut sfinksiveistokset valmistettiin muinaisessa Egyptissä. Egyptiläinen sfinksi kuvasi yleensä faaraon tai muun tärkeän henkilön kasvoja, sekä leijonan ruumista, jolla pyrittiin korostamaan patsaan esittämän henkilön voimaa ja mahtia. Myöhemmin kreikkalaiset omaksuivat sfinksin osaksi tarustoaan. Heidän sfinksinsä oli yleensä naispuolinen. Kreikkalaisilla sfinksi sai siivet ja kehittyi haudanvartijasta kuoleman vertauskuvaksi ja mytologiseksi taruhirviöksi. Sfinksejä löytyy myös Mykenen, Assyrian, Persian ja Foinikian kuvataiteesta ja kuvanveistosta. Rooman kautta sfinksiaihe levisi myöhemmin romaanisiin pylväänpäihin, barokkipuutarhoihin ja empirehuonekaluihin.[1]