Shakkinappuloiden voimasuhteet

Shakkinappuloiden voimasuhteet ovat shakissa olennainen käsite. Niillä tarkoitetaan sitä, miten arvokkaina eri nappuloita pidetään suhteessa toisiinsa.

Vertauslukeman antaa alkuasemassa tai sen lähellä oleva sotilas, joihin muita nappuloida vahvuudeltaan verrataan. Shakki on eksakti peli, jossa kaikki mahdolliset asemat voidaan tunnistaa silmämääräisesti retroanalyysin avulla, mutta niiden lukumäärää ei edelleenkään tunneta, koska ainakaan vielä ei ole mahdollisuutta käyttää tietokonetta, joka kykenisi tähän tehtävään. Shakkiasemien lukumäärän arvioidaan kuitenkin sijoittuvan karkeasti väliin 10⁴³–10⁵⁰.^[1] Samantapaisesta syystä ei myöskään ole tietokonetta, joka osaisi pelata optimaalista shakkia eli saamaan parhaan mahdollisen tuloksen tilanteessa kuin tilanteessa. Käytännön pelit osoittavat kuitenkin, että eräillä nappuloilla on mahdollista voittaa helpommin kuin toisilla. Näin ollen sotilaan arvoa 1 on katsottu yleensä vastaavan ratsun arvo 3, lähetin arvo 3, tornin arvo 5, daamin 9 tai 10. Kuninkaan pelillinen vahvuus on vaikeasti arvioitavissa, koska sen vahvuudet korostuvat loppupeliä kohden. Toisaalta se on jopa ääretön, koska sen menettäminen merkitsee pelin häviötä, mutta sen arvoa onkin mahdollista mitata vastustajan virhettä tai tasapelin tavoittelua ajatellen. Ratsua ja lähettiä sanotaan kevyiksi upseereiksi, koska ne eivät voi yksistään kuninkaan apunakaan tehdä mattia yksinäisestä kuninkaasta; tornin ja daamin kanssa se sen sijaan onnistuu.^[2][3]

Tietokoneohjelmat ovat arvioineet nappuloiden voimasuhteita mittayksiköllä centipawn, joka on sotilaan sadasosa ja päätyneet erilaisiin tuloksiin.

Symboli
Nappula	sotilas	ratsu	lähetti	torni	kuningatar
Arvo	1	3	3	5	9

1. ↑ Chess Wolfram MathWorld. Viitattu 15.5.2014. (englanniksi)
2. ↑ Gideon Ståhlberg: ”Nappuloiden voimasuhteet”, Shakki alusta pitäen, s. 18–19. Tammi, 1976. ISBN 951-30-0014-1
3. ↑ Thomas Ristoja: ”Nappuloiden voimasuhteet”, Shakki 1, s. 27–29. Tammi, 1981. ISBN 951-0-10698-4