Rumpu (tai siltarumpu yleiskielessä) on tien, kevyen liikenteen väylän, liittymän tai rautatien alitse penkereen läpi rakennettu holvi, jonka kautta vesi pääsee virtaamaan penkereen toiselle puolelle, ja jonka vapaa-aukko on alle 2,0m.[1][2] Rumpu rakennetaan tyypillisesti teollisesta valmisosasta, joka voi olla esimerkiksi terästä, PVC-muovia tai betonia, mutta etenkin rautateiden alla monet rummut ovat kivirakenteisia. Rumpu on taitorakenne. Maanteiden tapauksessa rumpua voidaan kutsua maantierummuksi ja rautatien tapauksessa ratarummuksi[3]. Taitorakenteella tarkoitetaan rakennetta, jonka rakentamiseksi on laadittava lujuuslaskelmiin perustuva suunnitelma. Vaurioituessaan taitorakenne voi aiheuttaa vaaraa ihmisille tai liikenteelle.[4]
Liikenneväyliä suunniteltaessa vesiväyliä ylitettäessä lasketaan väylän yläpuolisen vesistön valunta ja arvioidaan maksimivirtaukset tulva-aikaan. Maksimivirtaus mitoittaa vaadittavan aukon. Pienemmillä virtausmäärillä voidaan käyttää erikokoisia rumpurakenteita, suuremmilla on rakennettava ylitystä varten suuriaukkoisempi silta.
Pienet rummut voivat olla esteenä vaelluskalojen nousulle vesistöihin.