Back Sink Afrikaans ዚንክ Amharic Zinc AN जस्ता ANP زنك Arabic زنݣ ARY زنك ARZ জিংক Assamese Cinc AST जिंक AWA
| |||||
| Yleistä | |||||
| Nimi | Sinkki | ||||
| Tunnus | Zn | ||||
| Järjestysluku | 30 | ||||
| Luokka | siirtymämetalli | ||||
| Lohko | d-lohko | ||||
| Ryhmä | 12 | ||||
| Jakso | 4 | ||||
| Tiheys | 7,14[1] · 103 kg/m3 | ||||
| Kovuus | 2,5[1] (Mohsin asteikko) | ||||
| Väri | sinertävä kalpeanharmaa | ||||
| Löytövuosi, löytäjä | 1746, Andreas Marggraf | ||||
| Atomiominaisuudet | |||||
| Atomipaino (Ar) | 65,38[2] | ||||
| Atomisäde, mitattu (laskennallinen) | 135[1] pm | ||||
| Van der Waalsin säde | 139[3] pm | ||||
| Orbitaalirakenne | [Ar] 3d10 4s2 | ||||
| Elektroneja elektronikuorilla | 2, 8, 18, 2 | ||||
| Hapetusluvut | II | ||||
| Kiderakenne | heksagonaalinen | ||||
| Fysikaaliset ominaisuudet | |||||
| Olomuoto | kiinteä | ||||
| Sulamispiste | 692,68[1] K (419,53 °C) | ||||
| Kiehumispiste | 1 183 K (910[1] °C) | ||||
| Höyrystymislämpö | 115,30[1] kJ/mol | ||||
| Sulamislämpö | 7,322[1] kJ/mol | ||||
| Äänen nopeus | 3 700[3] m/s K:ssa | ||||
| Muuta | |||||
| Elektronegatiivisuus | 1,65[1] (Paulingin asteikko) | ||||
| Ominaislämpökapasiteetti | 0,388 kJ/(kg K) | ||||
| Sähkönjohtavuus | 0,169×106[1] S/m | ||||
| Lämmönjohtavuus | (300 K) 116[1] W/(m·K) | ||||
| CAS-numero | 7440-66-6 | ||||
| Tiedot normaalilämpötilassa ja -paineessa | |||||
Sinkki on metalli ja alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Zn (lat. zincum) ja CAS-numero 7440-66-6. Nimi on tullut saksan sanan Zink kautta mahdollisesti persian kiveä tarkoittavasta sanasta sing.
Sinkin sulamispiste on noin 420 °C ja kiehumispiste 908 °C. Sinkki on huoneenlämmössä haurasta ja kiteistä, mutta lämmitessään muuttuu taipuisaksi ja pulverimaiseksi. Sinkki esiintyy hapetusluvulla +II. Puhdas sinkki on reaktiivista, mutta metallisen sinkin pinnalle muodostuva sinkkioksidikerros ei reagoi ilman hapen tai halogeenien kanssa. Sinkillä on korkea pelkistymispotentiaali, eli se hapettuu helposti.
Sinkki on tunnettu jo 3 000 vuoden takaa, jolloin sitä käytettiin messingin tekemiseen. Sinkki kuitenkin identifioitiin vasta 1746, kun Andreas Marggraf erotti metallista sinkkiä hemimorfiitin ja hiilen seoksesta.
Nykyään sinkki on kuparin, raudan ja alumiinin jälkeen maailman neljänneksi käytetyin metalli. Sinkkiä käytetään esimerkiksi rakennusteollisuudessa, autoteollisuudessa, lääketeollisuudessa ja kuluttajatuotteiden valmistuksessa. Yksi sinkin tärkeimmistä ominaisuuksista on sen kyky suojata terästä korroosiolta.
- ↑ a b c d e f g h i j Zinc Element Facts chemicool.com. Viitattu 21.6.2011. (englanniksi)
- ↑ Michael T. Wieser & Tyler B. Coplen: Atomic Weights of the Elements 2009 (IUPAC technical report). Pure and Applied Chemistry, 2011, 83. vsk, nro 2. IUPAC. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 16.4.2011. (englanniksi)
- ↑ a b Technical data for Zinc periodictable.com. Viitattu 21.6.2011. (englanniksi)