Soluseurakunta on kristillinen seurakuntamalli, joka perustuu noin kymmenen hengen soluiksi kutsuttuihin ryhmiin, jotka kasvaessaan jakautuvat useammiksi soluiksi.[1] Soluseurakunnan esikuvana on Uuden testamentin ensimmäisen korinttilaiskirjeen vertaus seurakunnasta Kristuksen ruumiina.[2]
Soluseurakunnan keskeisin kokoontuminen on perinteisen sunnuntain jumalanpalveluksen sijaan solun kokoontuminen. Jokaisen seurakunnan solun ajatellaan olevan ikään kuin kotiseurakunta, joka pyrkii kasvamaan, kunnes sen on mielekästä jakautua kahdeksi pienemmäksi soluksi.
- ↑ Astin, Howard: Soluseurakunta, s. 8. Hämeenlinna: Päivä, 2000. ISBN 951-622-813-5
- ↑ 1. Kor. 12:27