Sr1 | |
---|---|
![]() Sr1-sähköveturi numero 3084 Turun päärautatieasemalla. |
|
Perustiedot |
|
Tyyppi | sähköveturi |
Liikennöitsijä | VR |
Valmistaja | Novotšerkasskin sähköveturitehdas |
Lukumäärä | 112 |
Valmistusvuodet | 1973–1996 |
Peruskorjattu | 2010 |
Hylätty | 20 |
Romutettu | 3 |
Numerointi | 3001–3112 |
Lempinimi |
Kaalihäkki Sähköryssä Siperian susi Iso ratas Susi Digisusi (3018) |
Tekniset tiedot |
|
Huippunopeus | 140 km/h |
Paino | 84 t |
Pituus | 18 960 mm |
Leveys | 3 100 mm |
Korkeus | 4 600 mm |
Pyörästö | Bo′Bo′ |
Pyörästön pituus | 13 140 mm |
Suurin akselipaino | 21,5 t |
Pyörän halkaisija | 1 250 mm |
Moottorin teho | 3 280 kW |
![]() Sr1 3089 vanhassa punavalkoisessa värityksessä Helsingin päärautatieasemalla kesällä 1997. Veturia ei ehditty saneerata ennen sen vaurioitumista, joten se ei koskaan saanut ohjaamojen yläpuolelle kaksoisvalonheittimiä eikä ilmastointilaitetta. |
Sr1 on Valtionrautateiden tilaaman, vuosina 1973–1996 valmistetun raskaan sähköveturisarjan sarjatunnus[1]. Ensimmäiset Sr1-veturit tilattiin vuonna 1973 neuvostoliittolaiselta Novotšerkasskin sähköveturitehtaalta, joka valmisti vetureita 110 kappaletta ja ennen niitä yhden prototyypin. Ensimmäinen Sr1-veturi, 3001, saapui Suomeen 4. syyskuuta 1973[2]. Sr1-sarja on yksi VR:n kolmesta sähköveturisarjasta ja edelleen käytössä sekä matkustaja- että tavarajunissa. Kaikkien alkuvaikeuksien jälkeen Sr1 on osoittautunut erittäin luotettavaksi veturiksi.[3]
<ref>
-elementti; viitettä Siperian susi
ei löytynyt